Lamauttava pelko

Joskus nuorempana minua pelotti tulevaisuus. Pelkäsin olla onnellinen koska minuutissa koko elämäni voisi luhistua.  Kuinka pienestä elämä onkaan kiinni. Ajattelin aamuisin,  että mitä vaan pahaa voi tapahtua tänään. Pelkäsin astua ovesta ulos, koska rekka voisi ajaa päälleni tai lokki sontia päähäni. Mietin, että koska vaan voi tapahtua jotain kamalaa, ilman että etukäteen aavistan sitä. Pelkäsin aina ja kaikkialla.

En uskaltanut nauttia elämästä, koska pelko oli suurempi. En ole nuorena matkustellut, en käynyt festareilla tai interreilillä tai aupairina, tai ylipäätään mitään. Pelkäsin liikaa. Olin alisuoriutuja koska pelkäsin. En viitsinyt hakea yläasteen jälkeen haluamiini kouluihin, koska pelkäsin etten pääsisi kuitenkaan. Uskon, että pelko oli jopa suurempi elämäni lamauttaja kuin huono itsetuntoni.

Kun täytin 40, pelko alkoi väistyä. Ja kun juuri täytin 45, sitä ei ole enää ollenkaan. Elän niin hyvin kuin osaan, surematta huomista. Olen täynnä iloa ja rakkautta. Sydämeni laulaa. Elän niin täysillä kuin voin. Astun uuteen aamuun avoimin mielin. Miksi pelätä, koska en voi sillä estää asioita tapahtumasta. Pelko ainoastaan lamauttaa ja rajoittaa ja vie elämästä ilon. Tyhmänrohkea ei pidä olla, mutta turha stressi ja pelko syö elämäniloa.

Henkisesti elän nyt elämäni parasta aikakautta. Olen yhä se ihan sama ihminen kuin 20-vuotiaana, mutta minulla on elämänkokemuksen tuomaa viisautta, rohkeutta, piktäjänteisyyttä ja harkintakykyä. Osan nauttia elämän pienistä asioista surematta sitä, että mitä jos kohta auto ajaa päälleni ja kuolen. Mitä sitten. Tai jos auto ajaa jonkun läheiseni päälle ja hän kuolee. Ei etukäteen pelkääminen estä asioita tapahtumasta.

Pelko estää elämästä. Älä pelkää. Mikä tapahtuu, se tapahtuu. Selviät siitä kyllä. Pelkäämällä et auta ketään, teet vain elämästäsi kurjaa. Rakasta, välitä, koita kohdella ihmisiä kuten toivot heidän kohtelevan sinua. Avaa silmäsi uuteen päivään aina avoimin mielin, ajattele, mitä kaikkea kivaa elämä voi tänään eteesi tuoda.

Ikä ainakin minulle on tuonut pelkkää hyvää. Viis rypyistä ja suonikohjuista. Minä olen aikuinen, enkä pelkää enää.

3 kommenttia artikkeliin ”Lamauttava pelko

  1. Hei Susanne!
    Löysin blogisi eilen. Luin ensin vähän sieltä, vähän täältä, kunnes päätin aloittaa lukemisen ihan ensimmäisestä jutusta. Luin siihen asti, kunnes nukahdin ja nyt olen koko aamun lukenut kijoituksiasi. Jäin koukkuun! Löydän kirjoituksistasi niin paljon sellaista, mitä itsekin tunnen ja ajattelen, puhumattakaan tästä tyyli asiasta, olen itsekin hurahtanut vintage tyylin pari vuotta sitten. Ja töissä kun pukeuduin ensimmäiseen kellomekkoon, niin heti sekä kehuja että kuraa niskaan. Mutta nyt tämä pelko-kirjoitus avasi padon sisältäni, itken. Kuinka monta vuotta, kuinka monta tilaisuuttaa ihminen voikaan tuhlata pelon takia? Meihin istutetaan jo lapsena pelko. Jos et ole samanlainen kuin muut etkä ajattele ja tee niinkuin muut, et kelpaa ja jäät ulkopuolelle. Ja ulkopuolelle jääviä kiusataan. Kiitos sinulle kirjoituksista, jatkan niiden lukemista. Löydän niistä elämänkokemuksen tuomaa viisautta ja myös lohtua. Kiitos sinulle.

    T:Minna

    Tykkää

  2. Hei Minna!

    Minulle tuli kyyneleet silmiin kun luin viestiäsi- olen saanut positiivisia palautteita mutta tämä oli niistä kaikista ihanin! ❤ Juuri tätä olen toivonut siitä asti kun blogini melkein vuosi sitten aloitin. Eli että kirjoitukseni todella koskettaisivat jotakuta. Minä en halua kirjoittaa blogia jossa raapaisen vain pintaa, vaan haluan elämästäni avoimesti kertomalla auttaa muita joilla on ehkä samankaltaisia kokemuksia. ❤ Kiitos sinulle Minna todella paljon kommentistasi ja kaikkea hyvää elämääsi! ❤

    Susanne

    Tykkää

  3. Kiitos paljon Susanne!

    Viime viikko meni niin nopeasti, (piti toipua kälyn 50-vuotissynttäreistä ja työkiireistä) etten ole ehtinyt kurkistaa blogiisi, ennenkuin nyt. Kiitos sinulle vielä kerran tästä blogista. Olen halunnut kirjoittaa niin moneen juttuun kommentin, sanottavaa olisi niin paljon. Jatkathan rohkeana ja upeana olemista. Nyt kun on hiihtoloma sekä minulla että pojallani, niin nyt on aikaa uppoutua tähän blogiin , vihoinkin. Hyvää ja aurinkoista maaliskuuta

    T:Minna

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s