Päivän tyyli

20170831_12523320170831_12563020170831_12564320170831_12571220170831_125414

Tänään sataa taas kuin…eikun en käytä enää sitä maailman kliseisintä sanontaa. 😂 Mutta siis että sataa tänään.

Kuvien yläreunassa näkyvä juttu on just se miltä se näyttää eli pressu. 😂 Meidän terassin valokate vuotaa kuin seula ja se pitäisi uusia, mutta tänä keväänä ja kesänä aikamme ja rahamme söivät varsin tehokkaasti sekä julkisivuremontti että kuukauden takaiset häämme. Niinpä sitten mies laittoi pressun valokatteen päälle, niin ei vuoda ihan niin huolella.

Tänään innostuin laittamaan pitkästä aikaa hiukset jotenkin muuten kuin nutturalle tai ponnarille! Victory rollsit eivät näy kovin hyvin, mutta sielläniitä kaksi kuitenkin kokottää. Etuhiukseni ovat edelleen liian lyhyet että saisi kunnolla rullalle, niinpä olen laittanut etuhiusten sekaan yhden klipsipidennyksen pituutta ja volyymiä antamaan.

Tänään ylläni on punainen, fb-kirppikseltä ostamani Dolores-toppi, samaisesta paikasta ostetut mustat pallokorvikset, rusettivyö ja nahkainen prätkärotsi, sekä kirppikseltä ostettu vintage-puolikellohame, seepra-avokkaat ja -huivi.

Olen nyt aika hienona kun ajattelee että olen menossa postiin, kauppaan ja kirppikselle. Mutta en jaksa siitä piitata. Rakastan laittautumista ja tämä piristää muuten tylsähköä eläkeläis-arkeani mukavasti. Ja vastaantulijoiden hymyt piristävät myös! 😍 Vielä ei ole kukaan tullut sanomaan että olen pistänyt tyylini överiksi näin arkena, mitä jossain aivojeni salaisimmissa sopukoissa pelkään. Koitan karistaa pelon pois ja kulkea rinta rottingilla, iloisena siitä että vihdoinkin uskallan myös ulkoisesti olla 100 % oma itseni. 😊

Eilen treenasin laulua 3 h ja huomasin että ylä-äänet ovat vahvistuneet entisestään! Ei ollut siis turhaa aloittaa vahvistamaan niitä tuossa parisen vuotta sitten. Nyt menee jo tosi moni kappale ilman että muuttaa sävellajia matalammaksi, jopa jotkut Adelen biisit! Rakastan Adelen ääntä ja kappaleita yli kaiken, ja hän on laulajaesikuvani, Julie Londonin ja Norah Jonesin ohella. 😍

Päivän tyyli

20170830_083409

Tänään olin ystäväni kanssa mekko-ostoksilla ja kahvilla, sitten hoidin vähän pakollisia asioita. Tänään oli taas ihan hyvä vointi, hyvä niin koska eilen oli tosi huono. Eilen minulla oli masentunut olo, petyin kun tulikin taas tuo sama olo kuten aina ennenkin syksyllä, vaikka minulla on koko kesän ollut lääkitys joka auttaa CFS-oireisiin. Pelkäsin eilen ettei autakaan, sitten vesittyy moni suunnitelma joita olin jo ehtinyt tehdä, lääkityksen parannettua vointiani. Mutta nostin annoksen maksimiin vasta viikko sitten, en luovu toivosta!

Ylläni luottovaatteeni jotka laitan kun en jaksa miettiä, eli Collectifin Dolores-toppi ja Collectifin Rebel Kate-farkut.

Alla pari variaatiota eri Doloreksella ja eri asusteilla. Laukku on Bannedin.

20170830_142030

20170830_150755

 

Käytöstavat tuntemattomia kohdattaessa

Olen useasti ihmetellyt, miksi ihmeessä niin monet ihmiset ovat töykeitä ja jopa agressiivisia tuntemattomia kohtaan. Mistä ihmeestä on joillekin tullut se luulo, ettei tuntemattomille tarvitsisi olla kohtelias ja ystävällinen? Jos joku tahattomasti mokaa liikenteessä, näytetään helposti keskisormea happaman naaman kera. Jos tönäisee jotain toista ihmistä jossain, ei läheskään kaikki pyydä anteeksi. Ihan kauppareissullakin voi kohdata avointa vihamielisyyttä ja negatiivisuutta tuikituntemattomien osalta.

Minut on kerran jopa tönäisty kirppiksellä kumoon kärryillä kun sovitin kenkiä. En ollut tönäisijän tiellä, vaan ihan käytävän reunassa. Kun nousin ylös ja katsoin tönäisijää, hän katseli muualle. Kun sanoin, että anteeksi rouva, huomasitteko että tönäisitte minut kumoon, nainen nosti leuan pystyyn tuhahtaen, ja katseli edelleen muualle. Jatkoin matkaani ihmetellen hänen käytöstään.

Kerran olin lapseni kanssa terveyskeskuksessa, menossa neuvolaan, Poikani oli kaksivuotiass. Hänellä oli sillon vaaleat, vähän olkapäiden alapuolelle ulottuvat luonnonkiharat hiukset. Kun otin pipon lapseni päästä, eräs vanhempi rouva sanoi minulle, että hän ei pidä pitkistä hiuksista pojilla kun pitkähiuksinen mies näyttää ihan homolta. Kyseessä oli kalliin näköiseen turkkiin pukeutunut rouva. Tyrmistyin niin etten saanut suutani auki, ja hän siitä sitten lähtikin. Jäin aukomaan suutani kuin kala kuivalla maalla, olin jäätynyt täysin. En voi vieläkään ymmärtää tuota käytöstä.

Tilanteita voi olla vaikka kuin paljon erilaisia, silti hyvien käytöstapojen puutetta näkee valitettavan usein. Näistä ihmisistä moni kasvattaa lapsiaan, tulevaisuuden aikuisia. Opettavatko he lapsensakin esimerkillään käyttäytymään yhtä huonosti kuin itse tekevät?

Tämä sama teema toistuu usein. Minäminäminä. Vain minä olen tärkeä, muilla ei ole mitään väliä. Etuillaan, kävellään suoraan päin, ajetaan ostoskärryillä päälle, pamautetaan ovi toisen nenän edestä kiinni. Ei pyydetä anteeksi vaan joko ei sanota mitään, mulkaistaan pahasti tai jopa tiuskaistaan.

Yksi käsittämättömimmistä ikinä kohtaamistani tapauksista sattui muutama vuosi sitten Lidlissä. Olin ostoksilla, minulla oli ostoskärryt. Puhelimeni soi. Siirryin aivan käytävän oikeaan reunaan. Vieressäni oli muutama lavallinen limuja. Äkkiä takaani kuuluu ” Väistä!” Ja taas kohta ”Väistä!” Takanani oli nainen ostoskärryjen kanssa. Ihmettelin, koska käytävä oli tosi leveä, ja ketään muuta ei ollut missään. Väistin kuitenkin, siirryin kärreineni keskelle käytävää, että hän pääsi etenemään takaani suoraa linjaa eteenpäin, käytävän reunaa. Hän parkkeerasi kärrynsä kohtaan joka oli noin 3 m sen kohdan jälkeen missä minä olin ollut, ja otti siitä kohdasta muutaman limupullon. Tajusin, että hän halusi vain mennä suoraan kärryllään, ei mennä ohitseni. Ymmärrän siirtymään pyytämisen, jos ei muuten pääse ohitse, mutta tässä ei ollut siitä kyse. Ei tullut myöskään kiitosta kun väistin.

Olen myös liikkunut julkisilla kävelykepin tai kynärsauvan kanssa, polvituki joko toisessa tai molemmissa polvissa. Vaikka olen pyytänyt päästä istumaan invapaikalle jossa istuu terve ihminen, en ole useinkaan päässyt. Muutaman kerran invapaikalla istunut on vain katsonut ikkunasta ulos, sanomatta mitään. Ja sitten vähän ajan päästä jäänyt pois- ei keppiä tai muita apuvälineitä, eli ei invapaikalle kuuluva henkilö.

Haha, nyt joku voi nauraa, että muuta maalle, mielensäpahoittaja!! 😀 Me teimme niin! 😀 Ja vielä vähän pk-seudun ulkopuolelle, pienehköön kaupunkiin jossa ei ole isoja ruuhkia tai ihmismassoja kuin perjantai-iltaisin kaupoissa. Minä en silloin niihin mene, vaan päivisin kuten muutkin eläkeläiset. 😀

En vaan voi käsittää käytöstapojen puutetta. Tai jopa suoranaista agressiivisuutta, sitäkin olen kohdannut.  Kun lapseni oli pieni, sain yllättävän usein kuulla Helsingissä vaunujen/rattaiden kanssa kaupoissa liikkuessani, että ei rattaiden kanssa kannata kaupassa käydä, ne vievät liikaa tilaa ja ovat kaikkien tiellä!!

Tiedän että minun pitäisi vain kovettaa itseni ja olla välittämättä. Näinhän kaikkia herkkiä kehotetaan. Siltikin, vaikka mielensä pahoittaminen olisi täysin aiheellista. Täytyisi vaan sopeutua vieraiden ihmsten töykeyteen ja agressiivisuuteen. Me äänestimme jaloillamme ja muutimme pois ruuhkasuomesta, mutta moni varmasti vain sopeutuu.

En vaan millään ymmärrä, miksi? Miksi huonoihin käytöstapoihin pitää sopeutua? Missä vaiheessa meistä ihmisistä on tulut toistemme vihollisia? Itse omaan käsittääkseni ihan tavalliset käytöstavat- annan muille tilaa, pyydän anteeksi jos tönäisen, väistän jos olen oikeasti jonkun tiellä, annan istumapaikan liikuntarajoitteiselle jos itselläni parempi vaihe menossa jne. Mikä ihme siinä on niin vaikeaa? Sitä jään miettimään.

Joskus nuorempana sanoin hyvin ärhäkästi takaisin ja komentoin muutenkin  napakasti ihmisten huonoa käytöstä. Se on ollut aina minulle kaikkein tehokkain tapa millä saan vedettyä herneen (tai arbuusi) omaan hajuelimeen. Mutta ihan tässä parisen vuotta sitten tajusin, että ei se olekaan oikea tapa toimia. Silloinhan minun provokatiivinen käytökseni olisi saanut vastaavasti taas toisen osapuolen provosoitumaan minun käytöksestäni. Olenkin opetellut pysymään rauhallisena, ja tilanteesta riippuen joko poistumaan paikalta ja jättämään asian omaan arvoonsa. Tai sitten kertomaan tuntemuksistani rehellisesti mutta rakentavasti, käyttäytymättä itse huonosti. Se on kai sitä elämänkokemuksen tuomaa harkintakykyä. No joo, myönnettäköön että kotona en ihan aina käyttäydy noin aikuismaisesti, varsinkaan jos olen väsynyt, nälkäinen tai molempia.

Olen kokenut vieraiden ihmisten keskuudessa tyyneyden ja rehellisyyden hyväksi menettelytavaksi. Esim. jos vaikka joku asiakaspalvelija on selkeästi töykeä eikä käyttäydy tavalla jolla pitäisi, saatan sanoa, että sinä olet asiakaspalveluammatissa, pidätkö sinä oikeasti työstäsi? Kun nyt ei oikein tunnu siltä. Kerran sain yhden pienen kangaskaupan omistajan kanssa aikaan pitkän ja aivan ihanan keskustelun. Se lähti siitä, kun menin ostamaan tietyn levyistä kuminauhaa, joka oli häneltä loppu. Hän sitten alkoi kysellä tyyliin ” mitä sä muka siitä olet tekevinäsi” ja ”miksei nämä muut muka nyt sitten rouvalle kelpaa” tms. ylimielistä käytöstä. Kun kysyin pitääkö hän työstään, hän alkoi kertoa minulle vaikeuksistaan. Ymmärsin ja kuuntelin häntä. Sen jälkeen sain aina hyvää palvelua, ja jäin juttelemaan jos hänellä ei ollut asiakkaita. Hän oli erittäin mukava ihminen, erittäin stressiherkkä vain. Aina ei kuitenkaan ole aikaa jäädä kuntelemaan ohikulkijoiden murheita. Silloin pienetkin epäoikeudenmukaisuudet patoutuvat päähäni.

Tuntuu jotenkin jopa pelottavalta, että ihan tavallisen, ns. kunnolliset aikuiset ihmiset eivät aina osaa käyttäytyä vieraita kohtaan hillityn kohteliaasti, hyviä käytöstapoja noudattaen. Jos vieraita kohtaan ollaan agressiivisia, millaisia ollaan sitten läheisille?

Miten voi olla mahdollista, että oikeasti todella fiksutkin ihmiset käyttäytyvät töykeästi ja epäkohteliaasti? Tämän huomasin myös silloin kun olin töissä sairaalassa. Miten ihminen voi olla älykäs ilman että on myös tunneälykäs? Itse kun en ole kovinkaan fiksu muuten kuin tunneälyltäni ehkä, niin en vaan millään kykene sitä ymmärtämään. Mutta jos niin ei olisi, ei varmaankaan olisi sotia, tai muutenkaan pahuutta.

Haha, no nyt meni kyllä minulla jo ehkä jutut vähän överiksi. Miten minä aina pääsenkin pohdiskeluissani tuohon samaan kysymykseen että olisiko sotia. 😀

No oli tai ei, siitä huolimatta minä toivoisin, että ihmiset osaisivat käyttäytyä tuntemattomia kohdatessaan. Minä lupaan että ainakin yritän. 🙂

Päivän tyyli

20170828_110636

Ylläni tänään leopardikuvioinen mekko, olen metsästänyt tämäntyylistä pitkään, ja viikonloppuna löysinkin sitten tämän, Pin up Garagen secondhand-rekistä! Oli yksinkertaisesti pakko ostaa! Koko on prikulleen sopiva. Minä vielä ihan aavistuksen verran aristelen leokuvion käyttöä arkena, niin laitoin vastapainoksi nuden väristä huulipunaa, jottei kokonaisuus hyppää silmään ihan niin radikaalisti kuten punaisten huulien kanssa. Niin, kyllä, minä mamoilen nyt, lupaan etten ota tavaksi! 😂

Mekon päällä luottojakkuni, lyhyt satiininen pratkärotsi, ja kädessä luotto-vintagelaukkuni. Leokorvikset ystävän tekemät, remmiavokkaat löytyi kirppikseltä, kuten rusettivyökin.

Huomasin tänään että kissan ulkoiluttamisessakin on riskinsä, vaikka Valo käveleekin jo pääasiassa tosi nätisti ihmisenkin kulkemiseen sopivilla reiteillä. Se nimittäin hyppäsi tien reunalta yhtäkkiä suht syvään ojaan, ja flexi oli lukittuna aika lyhyelle. Nykäys niksautti minulta jotain lapojen välistä niin että pään liikuttelu sattuu vähän. Lisäksi kun hyppäsin Valon perässä ojaan, jalkapöydässäni naksahti myös varsin kipeästi. EDS:n varjopuolia nämä, että äkinäiset liikkeet saattavat niksauttaa nikamia/niveliä jopa pois paikoiltaan. Täytyy jatkossa olla varovaisempi ja katsoa kissaa ulkoiluttaessa kissaa eikä räplätä kännykkää…!

Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, nimittäin löysin ojan reunalta neliapilan! Saa nähdä potkiiko onni tänään!

20170828_09315920170828_100016

Pöh, nudehuulipuna olikin kuolemantylsää, missä ihmeessä entinen tapettiin katoava nudehuuliminä on? Ai sitä ei ole enää olemassakaan? No kiva, nyt olen vain punahuuliminä! 😂

20170828_13574020170828_135713

Pin up- tyyliin sopivia laukkuja ja kenkiä alessa!

Olen tässä itse katsellut nyt aika paljon pin up-ja rockabillytyyliin sopivia laukkuja ja kenkiä jotka ovat alennuksessa, ja ajattelin jakaa osan löytämistäni ihanuuksista teillekin. 🙂

Tässä Lola Ramonan laukku

312408_1_3_0905

Linkki:

https://www.stylepit.fi/lola-ramona-sort-lak-stella-312408-0905?utm_term=Women-Lola%20Ramona-Bags&utm_content=312408&utm_source=zanox&utm_medium=affiliate&utm_campaign=publisher=1723836&zanpid=2336945314651031552

Lola Ramonaa lisää
312418_1_3_1
Linkki:

https://www.stylepit.fi/lola-ramona-punainen-draper-312418-1?utm_term=Women-Lola%20Ramona-Bags&utm_content=312418&utm_source=zanox&utm_medium=affiliate&utm_campaign=publisher=1723836&zanpid=2336946016106132480

312403_1_3_1199

Linkki

https://www.stylepit.fi/lola-ramona-punainen-valkoisella-boatie-312403-1199?utm_term=Women-Lola%20Ramona-Bags&utm_content=312403&utm_source=zanox&utm_medium=affiliate&utm_campaign=publisher=1723836&zanpid=2336945965631935488

Tässä Lola Ramonan kenkiä alehinnoilla

LO111A00T-A11@6

Linkki

https://www.zalando.fi/lola-ramona-elsie-avokkaat-beige-lo111a00t-a11.html

LO111L005-G11@12

Linkki

https://www.zalando.fi/lola-ramona-angie-korolliset-sandaalit-red-lo111l005-g11.html

312397_1_3_1005

Linkki

https://www.stylepit.fi/lola-ramona-musta-punainen-angie-p-312397-1005?utm_term=Women-Lola%20Ramona-High-Heeled%20Shoes&utm_content=312397&utm_source=zanox&utm_medium=affiliate&utm_campaign=publisher=1723836&zanpid=2336946888395564032

312386_1_3_1

Linkki

https://www.stylepit.fi/lola-ramona-punainen-june-312386-1?utm_term=Women-Lola%20Ramona-High-Heeled%20Shoes&utm_content=312386&utm_source=zanox&utm_medium=affiliate&utm_campaign=publisher=1723836&zanpid=2336946948105733120

312390_1_3_0905

Linkki

https://www.stylepit.fi/lola-ramona-sort-lak-elsie-312390-0905?utm_term=Women-Lola%20Ramona-High-Heeled%20Shoes&utm_content=312390&utm_source=zanox&utm_medium=affiliate&utm_campaign=publisher=1723836&zanpid=2336947068750664704

Tässä kiva leolaukku

laukku_copy34.jpg

Pinkki leolaukku

Linkki

https://www.cybershop.fi/product/8160/pikkulaukku-rusetilla–ruskea-leopardi

laukku_copy35

Linkki

”Karvalaukku” , huvitti jotenkin tuo sana sivuilla 😀

https://www.cybershop.fi/product/8017/pikkulaukku-rusetilla–pinkki-leopardi

laukku_copy32
Linkki

https://www.cybershop.fi/product/8831/karvalaukku–vaalea-leopardi

Pinkki rusettilaukku

pinknew

Linkki

https://www.cybershop.fi/product/4879/latex-handbag-wbow–pink

Ihanat kumsaappaat alessa

327387a-emp

Linkki

Punaiset korkkarit

http://www.emp.fi/art_327387/

M6611LA12-G11@13.jpg

Linkki

https://www.zalando.fi/mai-piu-senza-korolliset-sandaalit-cilegeia-m6611la12-g11.html

Mustat korkkarit

AN611BA37-Q11@2
Linkki

https://www.zalando.fi/anna-field-korolliset-avokkaat-black-an611ba37-q11.html

Punaiset platform-korkkarit

EV411B03W-G12@12

Linkki

https://www.zalando.fi/anna-field-korolliset-avokkaat-black-an611ba37-q11.html

Hopeiset korkkarit

TA111B0Q4-C11@13.4

Linkki

https://www.zalando.fi/tamaris-avokkaat-pewter-glam-ta111b0q4-c11.html

Polkadot-korkkarit

TA111B0RP-A11@12

Linkki

https://www.zalando.fi/tamaris-avokaerkiset-avokkaat-black-ta111b0rp-a11.html?rt=l%3Ak%3Bt%3Aci%3Br%3A132%3Bc%3A118%3Bb%3A19%3Be%3Asro%3Bp%3A0%3Bs%3ATA111B0RP-A11%3Bf%3AxHAcXEwmrhhFiyv

Täällä paljon ihanuuksia!!! Hajakokoja jäljellä lähinnä, mutta on kyllä huippumakeita kenkiä! ❤

https://www.boutique-loulou.fi/–k-e-n-k–a-l-e-c-210_200.html

Mm. nämä ylläolevassa osoitteessa!

bettie-16 blk  001bettie-13 003bettie-12-bbpgcutiepie-08 blk sueded pu 003cutiepie-12 pink 003

secret-12-pdpfrpleasure-10-rbsaTeeze 065Teeze 263

bettie-07 002

Punamusta polkadot-laukku

red-bbn7047_propage

Linkki
http://www.stuntman.fi/kAsilaukku-carla-bag-red-black

Mustavalkoinen polkadot-laukku

gream-bbn7047_propage

Linkki
http://www.stuntman.fi/kAsilaukku-carla-bag-gream-black

Ihania ruby Shoo-kenkiä ja laukkuja alehinnoin. Kengissä pääasiassa hajakokoja.

11869144-d71b9598_826_82611869198-eb2eb892_826_82611869132-86d30a99_826_82611869090-f08ee926_826_826
Linkki

http://rottenrollstore.fi/fi/tuoteryhma/730468-Ruby%20Shoo

Vaaleansini-musta ihanuus

3825227-f150ec95_826_826

Linkki
http://rottenrollstore.fi/fi/tuote/3825227-cosmic-tote-blue

Kun selailin Garagelandin sivuja, huomasin että vaikkei siellä alennettuja kenkiä tai laukkuja olekaan, niiin laukkuja oli suomalaiseksi nettikaupaksi ihan poikkeuksellisen laaja valikoima verrattuna moneen muuhun. Sourpussin laukkujakin löytyi huomattavasti useampi väri kuin muualla. Siellä on myös paljon muita kivoja laukkuja!

http://www.garageland.fi/fi/pin-up-shoes-and-accessories.html?p=2

Pin up Garage

Oletko haaveillut PIn up-kuvauksista meikkauksineen, kampauksineen ja asuineen? Haluaisitko kenties Pin up-stailauskurssille? Oletko ehkä suunnittelemassa ohjelmaa tyttöjen iltana tai polttareihin? Haluaisitko liittyä Garage Girl-clubin jäseneksi? Tai tilata ihania pin up-vaatteita tai Pin up-meikkiin sopivia tuotteita?  Siinä tapauksessa sinun kannattaa ehdottomasti tutustua Pin up Garagen sivuihin, sillä sieltä löydät kaikki em. palvelut, ja vielä paljon lisääkin!

https://www.pinupgarage.fi/

Pin up Garagella on myös myymälä joka sijaitsee Strömforsissa, Loviisassa hyvien yhteyksien päässä. Helsingistä on matkaa Kotkan moottoritietä noin 100 km eli noin 1 tunti.

Myymälä ja studio sijaitsevat samassa rakennuksessa. Myymälä on rakennuksessa paloaseman puolella ja studio pajan puolella. Osoite on Ruukintie 11, 07970 Strömfors.

Pihalla on runsaasti ilmaista paikoitustilaa.

https://www.pinupgarage.fi/myymala/

Päivän tyyli

20170825_140815

Tänään asunani on Lee Cooperin farkkutakki kirppikseltä, LindyBopin musta puolikellon mallinen trikoomekko fb-kirppikseltä, punavalkoinen polkadot-huivi kirppikseltä ja punaiset remmikengät kirppikseltä. Uskon että tästä mekosta tulee yksi lempimekoistani varsinkin arkisin, tämä on todella mukava päällä!

Kävin viemässä paketteja ja ostamassa täytekakkutarpeet, kun miehelläni on sunnuntaina synttärit. Hänkin alkaa olla jo lähestulkoon keski-iässä. 😁

Meillä on 9 vuotta ikäeroa, mutta eipä sitä huomaa muusta kuin musiikista-usein kun olemme autossa ja radiosta tulee joku teiniaikojeni iso hitti, hän ei ole sitä koskaan kuullutkaan. Muuten meillä on kyllä 99,9 % samanlainen musiikkimaku, onneksi. Se helpottaa elämää paljon, varsinkin kun kumpikin tykkää esim.progesta ja laulelmamusiikista. Ne voisivat olla aika tuskallista kuunneltavaa jos ei niitä voisi sietää. 😀

Kylläpä on muuten vaivatonta neuloa raidallista sukkaa tällä liukuvärjätyllä Novitan langalla! Minä olen aika mukavuuudenhaluinen neuloja- tykkään kyllä neulomisesta, mutta haluan päästä mahdollisimman vähällä miettimisellä. Tämä on oikeaa laiskan lankaa. 😀

 

Miten saavuttaa sisäinen harmonia?

Tätä olen miettinyt suunnilleen 14-vuotiaasta asti, kun sisäinen myllerrykseni alkoi. Minulla oli huono itsetunto, en tiennyt yhtään kuka olin. Olin täysin ulkoaohjautuva, olin helposti kaikille mieliksi että minusta pidettäisiin. Sllaisillekin joista en oikeasti pitänyt. En vain arvostanut itseäni niin paljon, että olisin sitä tajunnut. Rakastin itseäni niin vähän, että mielestäni ihan kuka vaan olisi voinut olla kiintymykseni arvoinen.

Annoin vuosikymmeniä ihmisten kohdella itseäni huonosti, koska en pitänyt itseäni juuri minkään arvoisena. Syyllistin ja mitätöin itseäni, eli pahoinpitelin itse itseäni henkisesti. En keksinyt itsestäni juuri mitään hyvää sanottavaa. Muille esitin kilttiä ja hyväntahtoista ja olin mieliksi, että minusta oli pidetty.

Vasta yli kolmevitosena tajusin, ettei sellaista ihmistä voi rakastaa, joka ei rakasta itseään. Eikä sellainen ihminen voi rakastaa muita. Kohtelin muita yhtä epäoikeudenmukaisesti kuin itseäni. Se oli vaan erilaista. Siinä missä itseäni syyllistin ja mitätöin, muita mielistelin ja esitin ystävää tai rakastavaa kumppania.

Todellisuudessa en juuri edes pitänyt kovinkaan monesta elämässäni olleesta ihmisestä, kaikkein vähiten itsestäni. Muille olin enemmän tai vähemmän epälojaali. En toki kaikille. Elämässäni on aina ollut ihan kourallinen todella läheisiä ihmisiä, jotka ovat mukana edelleen. Ainoastaan heidän seurassa osasin olla aito, oma itseni. Muille vedin roolia, esitin parempaa kuin olen, vaikka sydämessäni saatoin ajatella hlöstä ihan toista mitä sanoin. Minun oli paha olla itseni kanssa.

Minun piti pettyä tarpeeksi monta kertaa tajutakseni tämä kaikki. Ihmisiä tuli ja meni- sekä ystäviä että kumppaneita. Aina vaan olin tyytymätön. Etsin ratkaisua aina toisesta ihmisestä. Ajattelin, että jos löytäisin enemmän hyviä ystäviä sekä sen oikean miehen, olisin onnellinen. Mutta eihän se niin mennyt.

Vasta yli nelikymppisenä päässäni naksahti jokin pois paikoiltaan ollut ratas kohdalleen, ja tajusin vihdoin. Tajusin sen, etten voi rakastaa ketään rakastamatta ensin itseäni. En voi hankkia onnellisea elämää, jossen ole onnellinen ja tyytyväinen omassa päässäni ensin.

Aloin vihdoin työstää asioita oikeasti. Se maksoi minulle monta ihmissuhdetta. mutta ne eivät olleet aitoja. Ne olivat ihmissuhteita joissa en tuntenut oloani hyväksi, mutta vanhaan tapaani yritin vain miellyttää että minusta pidettäisiin, vaikka minun oli paha olla.

Tie eheytymiseen ja itseni rakastamiseen oli pitkä ja kivinen. Ihan ensin minun piti karsia elämästäni ne ihmiset, joiden seurassa minun ei ollut hyvä olla. Kun aloin pikkuhiljaa rakastaa itseäni, aloin ihmetellä että hyvänen aika, miten ihmeessä olen voinut kohdella itseäni niin huonosti! Olen suostunut olemaan ihmissuhteissa joissa minua käytetään jollain tavalla hyväksi- yleensä hyväntahtoisuuttani ja empatiakykyäni. Kun tajusin tämän kaiken, olisin voinut hakata päätäni seinään aika pitkään.

En kuitenkaan tehnyt sitä, vaan aloin tutustua itseeni, ja vetää rajoja. Aloin miettiä, miten haluan itseäni kohdeltavan. Entisestä joojoo-naisesta (joka kiristelee mielessään hampaitaan kun taaskaan ei uskaltanut sanoa ei, ettei toinen vaan hylkäisi) tulikin ”hmm, täytyy miettiä asiaa”-nainen.

Ei mennyt kovinkaan kauaa, kunnes aitouteni ansiosta annoinkin oikeasti hyville tyypeille mahdollisuuden oppia tuntemaan minut, ja kiintyä minuun. Sain ihan oikeita ystäviä ja pari vuotta sen jälkeen, hankkiuduttuani eroon itselleni henkisesti vahingollisesta ihmissuhteesta, huomasin että se oikeahan olikin ollut jo pari vuotta elämässäni, musiikkiharrastukseni kautta.

Nyt olen ollut tämän Herra Oikean kanssa naimisissa kolme viikkoa, ja minulla on liuta ystäviä. Rakastan itseäni ja haluan itselleni hyvää. Kohtelen muita kuten toivon muiden kohtelevan itseäni, sillä rakkaus synnyttää rakkautta. Olen oppinut rakastamaan itseni lisäksi muita. Vuosikymmenien mittainen matka on saavuttanut välietappinsa.

Mutta ei tämä matka vielä loppu ole. Olen vasta puolivälissä. Avioliitto on mitä parhain tapa oppia tuntemaan itseään ja toista vielä entistä enemmän, ja kehittyä sitä kautta ihmisenä. Usein oppi tulee kantapään kautta, mutta se kuitenkin tulee. Nyt se oppi ei mene harakoille, eikä ole kuin helmiä sioille. Nyt todella opin virheistäni, ja sitä mukaa alan koko ajan rakastamaan sekä itseäni että läheisiäni entistä enemmän.

Olen vihdoin tullut kotiin.

 

 

harmony-1229893_960_720.jpg

Päivän tyyli

20170823_12185420170823_121825

Tänään on yllä uutta ja vanhaa. Ruudullinen vintagepaita kirppikseltä, kirsikkakorvikset ja -kaulakoru fb-kirppikseltä, Hello Kitty-laukku kirppikseltä, Prätkärotsi Cubuksen alesta, korkeavyötäröiset farkut fb-kirppikseltä, valkoinen niittivyö kirppikseltä ja nahkaiset, korolliset tennarityyliset kengät kirppikseltä.

Tänään on suht kolea keli, 14 lämmintö, niin piti jo kaivaa takki esiin.

Nyt postiin ja kauppaan. 🙂

Lempimekkoni

20170822_19124120170822_19105920170822_19102820170822_191000

Tämä on ehdottomasti ollut tämän kesän lempimekkoni! Tämä on Hell Bunny Vixen-merkkinen, tässä koko L on minulle täysin sopiva, kun taas pelkkä Hell Bunny koko L on mallista riippumatta minulle iso! Saman olen huomannut muissa, enää tosin en katso edes mitä vaatteen kokolapussa lukee, vaan pelkästään mittoja. Sitä suosittelen muillekin! Kun mittaa rinnan-, vyötärön-, sekä lantionympäryksensä, ei tarvitse kuin ottaa mittanauha mulaan kun lähtee ostamaan vaatteita. Kannattaa mitata vaatteen etu-ja takakappale erikseen, koska ne ovat kuulemma useinmiten eri levyisiä.

Minä inhoan vaatteiden sovittamista sovituskopissa yli kaiken, enkä teekään sitä ellei ole ihan pakko. Harvoin enää huteja tulee, paitsi hameen mitassa. Olen välillä ajatellut että senkun vaan polvet esille, mutten sittenkään tunne oloani kptoisaksi polvien yläpuolelle ulottuvassa mekossa tai hameessa. Möinkin ystävälleni juuri tänään pari aavistuksen verran minulle liian lyhyttä mekkoa.

Tänään huomasin että keltaisia lehtiä on tiellä jo paljon, kuten puissakin. Se teki vähän haikean mielen, kuten aina kun huomaa kesän menneen, vaikka kesä on ollut viileä ja epävakaa. Tulee olo että hei, ei tämä ole reilua, enhän minä ole edes ruskettunut kun harva se päivä on satanut! Ai niin, enhän minä kyllä edes juuri rusketu. No, olisi kesä saanut silti vähän lämpimämpi olla.

Tykkään kyllä syksystäkin, kunhan olen hyväksynyt kesän loppumisen. Ruskan värit luonnossa ovat jotain ihan käsittämättömän ihanaa! Tykkäisin kävellä syksyllä tuossa viereisessä metsässä, ellei vaan olisi hirvikärpäsiä. Inhoan niitä enemmän mitä mitään muita öttiäisiä! Siksi en mene koskaan puolukoitakasn poimimaan, vaikka olisikin mukana jakkara tms. joka helpottaisi keräämistä, kun lihakseni väsyvät helposti.

Taidan ostaa puolukat kaupasta kuten ennenkin. Omenoita sen sijaan tulee omalta pihalta, enköhön tee niistä hilloa pakkaseen, lusäksi omenapiirakkaa, ja voisimme nyt ekaa kertaa kokeilla tehdä viiniä oman pihan omenoista. Viime vuonna omenasato oli huono, tänä vuonna todella runsas!

Syksyn saapumisesta kertoo myös yhden harrastukseni, neulomisen aloittaminen eilen. Kesällä en koskaan neulo, kun on niin paljon muuta tekemistä. Syksyisin ja talvisin voikin sitten käpertyä viltin alle sohvan nurkkaan neulomaan vaikka villasukkia. Ostin eilen ekaa kertaa liukuvärjättyä lankaa, on vähän helpompaa tehdä raitoja kuin lankaa vaihtamalla. 🙂

20170822_193911

Ps. Mekkokuvaus itselaukaisijalla ilman kaukolaukaisinta oli vähän haastavaa, piti kipittää muutamassa sekunnissa muutaman metrin päähän kamerasta, 13 cm koroilla nurmikolla. Ei ollut yhtään fiksu idea. 😂😂😂