Lämmin punamustaharmaa talvityyli

Nyt olen aika usein käyttänyt Hell Bunnyn Sarah Jane- takkini kanssa pidempää hametta alushameineen, sekä neuletakkia. Hyvin tarkenee, varsinkin kun takki on tosi lämmin.

Tänään sain otsatukan rullattua ihan kohtalaisesti, syystä että se alkaa olla jo niin pitkä että siitä voi edes kuvitella saavansa jotain aikaiseksi. muut hiukset laitoin vaan nopeasti korkealle ponnarille, mutta sentään kiharsin sen, ja laitoin päähäni sukkiksiin sopivan huivin.

IMG_0457
Neuletakki Heart & Roses
Hame Marks & Spencer Collection
Vyö Stuntman
Sukkikset HM
Kengät Aaltonen (vintage)
Vintage-helminauha kirppikseltä

IMG_0483
Tästä Marks & Spencerin hameesta tykkään tosi paljon! Se on melko paksua kangasta, ja lisäksi se mahtuu minulle vaikka on kokoa 38. Eli reilua kokoa, mutta silti. 😀

IMG_0481

IMG_0472
Tykkään näistä sukkiksista tosi paljon, tosin ihan kaikkeen niitä ei voi yhdistää. Pattipolvenikin ovat suht inhimilliset, kun olen nyt käyttänyt kiltisti polvitukia kodin ulkopuolella liikkuessani, tai ainakin toisessa polvessa. Ja myös keppiä, koska se antaa vähän lisätukea liukkaalla alustalla. Jääpiikki pitäisi hommata keppiin!

IMG_0482
Pistin huvikseni viime viikolla hakemuksen erääseen mallitoimistoon, mainosmalliksi, siinä ei ole ikä-eikä kokorajoituksia. Pääsen listoille! Nyt sitten mallikansion tekoon, ja haalimaan kirppiksiltä neutraalimpia vaatteita, eivät kelpuuttaneet tätä lempityyliäni, höh! 😀 Mutta kyllähän minä sen ymmärrän. Olen ollut ennenkin mallitoimiston listoilla, ja aika vähän sieltä tuli keikkaa, mutta jos tulisi edes joskus, niin olisi taas vähän enemmän mielekästä tekemistä silloin kun terveys on kohtalainen.

Sain taas huokaista helpotuksesta kun sateet loppuivat ja tuli pakkaset. Kuntoni parani taas kuin napista painamalla!! Älkää kysykö miksi matalapaine saa lihasheikkouteni pahenemaan, kovan väsymyksen sekä särkyjä , sillä en osaa vastata. En tiedä osaisiko joku muutamasta lääkäristä Suomessa jotka tuntevat EDS:n hyvin. Minä olen kuin vanha reumatismimummo- osaan ennustaa sään kun alkaa niveliä kolottaa! Tosin fyysisestihän minä olenkin suunnilleen ehkä 80-vuotiaan tasolla. Tai en kaikkien, jotkut sen ikäiset kävelevät ohitseni nutturat täristen. 😀

Puuhakasta keskiviikkoa kaikille!

Ilta ystävien luona

Viime perjantaina vietimme iltaa uusien ystäviemme, Tanjan ja Markon luona. Tutustuimme heihin, kun Tanja voitti muuttumisleikkikisani. Huomasimme oitis että meillä neljällä synkkaa. Ihanaa saada uusia ystäviä!!

Tanja ja Marko asuvat rintamamiestalossa kuten mekin. Heillä on myös vanhaa sekä uutta talossaan, kuten meilläkin. Ihania esineitä ja yksityiskohtia, ihanan kodikas ja lämmin tunnelma!

Saunoimme, söimme ja Tanja puolestaan nyt meikkasi minut. Sitten kävimme hieman lauleskelemassa karaokea, yllätys yllätys! 😀

IMG_0354
Tällaisen astiaston minäkin vielä joskus hankin, kun vaan löydän, sopivaan hintaan.

IMG_0362
Tanjan ja Markon sauna henki entisajan tunnelmaa. Kiuas oli tietenkin puulämmitteinen. Olipa mahtavat löylyt, paljon paremmat kuin sähkösaunassa!

IMG_0373
Tämä puhelin on ihan huikea!

IMG_0377
Aika paljon samoja värejä kuin meilläkin, punaista, valkoista ja ruskeaa.

IMG_0376
Ihana kukkateline. Ja tietty enkelit. ❤

IMG_0382IMG_0383

Tanja pitää myös enkeli-sekä kissaesineistä sekä kynttilänvalosta kuten minäkin.

IMG_0388

IMG_0389
Ihastuin ikihyviksi tähän tyynyyn!

IMG_0439
Minä ja Tanja. Minun päälläni lempimekkoni, Stop Staringin merenneitohelmainen kynämekko ja Tanjalla Hell Bunnyn Vanity Dress sinivalkoisena. Minulta löytyy sama mekko punamustana.

IMG_0435
Tanjan tekemät kinkku-sekä kanapizzat olivat kerrassaan suussasulavia.

IMG_0415
Minä ja Teemu poseerasimme ensin naamat suht peruslukemilla…

IMG_0424
Kunnes aloin keksimään kaikenlaisia hassuja sanoja sen ”perus-muikun” tilalle, halusin saada Teemun nauramaan. Ja onnistuinkin, repeilimme kumpikin. Kannattaa kokeilla! Sanat voivat olla mitä vaan, mitä tyhmempiä, sen iloisempia kuvia. 😀

IMG_0425
Mölli

IMG_0430Pörde

20180201_105837

Teemu ja Marko

20180201_105803Minä ja Marko

20180201_110649.jpg

Tanja ja Teemu laulavat karaokea.

Marko auttoi Teemua seuraavana päivänä korjaamaan jumiutuneet takajarruni. Huh, onneksi jarrujen kamala vinkuminen lienee nyt taaksejäänyttä elämää! Liikkeessä oltiin käytetty kaksi kertaa ja maksettu itsemme kipeäksi, mutta jarruille ei ollut tehty mitään!! Palautetta lähtee sinnepäin…

Olipa taas hauskaa!! Innolla jo odotamme seuraavaa tapaamista!

Uusia takkeja-sekä uutta että vanhaa

Minulla on pakkasten alusta lähtien ollut aikamoinen takkiongelma- minulla oli kyllä kaksi levenevähelmaista takkia, mutta ne olivat lähinnä syystakkeja, niillä ei tarjennut pakkasilla. Ja jos haluan talvella käyttää kellohameita tai -mekkoja, en halua laittaa päälleni ns. tavallista talvitakkia esim. toppatakkia vaan haluan että kaikki asussani sopii tyylillisesti yhteen.

Ostin useamman takin sekä fb-kirppiksiltä sekä nettikaupoista mutta mikään ei käynyt, joko kokonsa tai mallinsa puolesta.  Kaikki nettikauppojen takit olen lähettänyt takaisin ja fb-kirppisten takit joutunut myymään. Olin jo luopua toivosta.

Pin up- rockabilly- ja vintagetyylisten vaatteiden hankkimisessa on se huono puoli, että niitä ei myydä kovinkaan lähellä, että pääsisi sovittamaan. Katson kyllä nettikaupoissa mitat mittataulukosta, ja facebook-kirppiksillä pyydän mitat, mutta ne eivät aina siltikään kerro sitä onko takki juuri oikean mallinen itselle.

Täälläpäin on yksi ko. tyylisiä vaatteita myyvä liike, mutta itse kun ostan lähestulkoon kaikki uudet vaatteet alehintaisina, niin eipä niitä omassa koossaan liikkeestä juuri alehintaisina löydy. Mutta onneksi on netti!

Olenkin oppinut sen, että jos haluaa olla varma että takki sopii, kannattaa tilata nettikaupoista  kaksi eri kokoa, sillä saman merkkisillä takeillakin mitoitus vaihtelee runsaasti. Lisäksi mittataulukot eivät aina pidä paikkaansa.

Vihdoin sitten kuitenkin tärppäsi!! Punainen takki on ostettu ystävältä, se on peräisin ehkäpä 80-90-luvulta, mutta siinä on selkeä vintagetunnelma, varsinkin vyön kanssa. Sen alle sopii myös hyvin kellomekko, muttei kovin muhkean, vaan ihan kevyen tyllihameen kanssa.

IMG_0311

IMG_0335

Mekko on Lindybopin, tykkään siitä koska sitä voi käyttää ympäri vuoden. Kangas on paksua ja hihat kyynärvarren puoliväliin saakka, neuletakin kanssa sillä tarkenee hyvin talvellakin. Neuletakki on merkkiä Dancing Days, ehdoton lempi-neuletakkini. Siinä on pienet puhvihihat, jotka sopivat kapeahkoille hartioille hyvin. Saappaat ovat vanhat tutut-kirppikseltä löytyneet Janitan priimakuntoiset talvisaappaat, toiset kaksista kirppislöytö-Janitoistani.

IMG_0330

Tämän mustan Hell Bunnyn Sarah Jane-villakangastakin sain tänään, onnistuin ostamaan sen kun se oli reilussa alennuksessa, ei ole enää. Kerrankin minäkin ehdin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan! Takki on todella lämmin, siinä on toppavuori, kuten aika harvoissa villakangastakeissa. Jouduin pian ottamaan kaupoilla neuletakin alta pois!

IMG_0341
Takissa on irrotettava huppu ja kiristysnyörit takana. Tykkään myös tosi paljon noista ”pampuloista” tuossa edessä.

IMG_0345

Vastaisuudessa minä sitten alan tekemään ihan säännöllisesti pin up-stailauksia ja/tai/ -kuvauksia. Nyt on jo monta ihmistä jonossa. Seuraavana on vuorossa Outi isokangas, jonka stailaan ja kuvaan mitä todennäköisimmin ensi kuun alkupuolella, uskoisin että viimeistään helmikuun puoliväliin mennessä, jos kuntoni pysyy samanlaisena kuin tällä hetkellä.

Reipasta talvi-keskiviikkoa kaikille!

Haluatko stailattavaksi ja/tai kuvattavaksi?

Pin up-stailaukselle ja -kuvauksille on sen verran paljon kysyntää että ajattelin alkaa tehdä niitä ihan säännöllisesti. Minulle voi ilmoittautua esim. laittamalla viestin joko blogini fb-sivujen kautta tai laittamalla minulle yv:n facebookissa, jos on minut sieltä bongannut. 🙂 Asun Hyvinkäällä.

Blogini fb-sivu: https://www.facebook.com/Helmat-hulmuten-427630857616735/

Jos bongaat minut kaupungilla ja haluat stilattavaksi ja/tai kuvattavaksi, nykäise minua hihasta niin annan sinulle lappusen jossa on yhteystietoni. Teetän lähiaikoina käyntikortteja.

Jos haluat, voit tulla meikki ja kampaus valmiina sekä suunnitella kuvausvaatteesi valmiiksi, se säästää aikaa. Mutta jos haluat uskaltautua minun meikattavakseni, kammattavakseni ja puettavakseni, sekin on mahdollista. Pelkkiin kuvauksiin kannattaa varata aikaa noin kaksi tuntia. Jos laitan sinut alusta alkaen itse, koko sessioon kannattaa varata aikaa 4-6 h. Saatan tarvita apua rajausten laitossa, riippuu ihan voinnistani kulloinkin-EDS:ni vuoksi lihasvoimani vaihtelevat. Mutta älä pelästy, neuvon sinua. 🙂

Jos sinulla on pitkät ja paksut hiukset, toivoisin että sinulla olisi kampaus valmiina, minun käsivoimani eivät oikein riitä oikein runsaan kuontalon laittamiseen, eikä minulla välttämättä vielä ole ihan niin paljon taitoakaan. 😀

Meikkaus onnistuu minulta ainakin vielä toistaiseksi helpommin kuin pitkien ja paksujen hiusten laitto.

Minulla on runsaasti omia meikkejä ja esim.luomivärejäni voin lainata, mutta ota mieluiten omat meikit mukaan, ihan hygieniasyistä. Siveltimet pesen ennen meikkausta.

Mielelläni laitan kuviasi tänne blogiini, mutta se ei ole pakollista jos et halua.

Koska olen eläkkeellä, en voi veloittaa palveluistani, koska minulla ei ole tarpeeksi terveyttä alkaa yrittäjäksi. Mutta jos haluat vapaaehtoisesti anta vaivanpalkkaa, en kiellä. 😀

Olen ollut yhteydessä sekä verottajaan että eläkkeeni maksajaan, eli olen ottanut selvää asioista ja tulen maksamaan mahdollisiista vaivanpalkoista veroa, jos joku sitä miettii. Mutta terveydentilani vuoksi en pysty tekemään kuin korkeintaan muutaman stailauksen ja kuvauksrn kuussa, niin ei minusta koskaan yrittäjää tule. Tosin suunnitteilla on mahd. pienimuotoinen työsuhde erän yrityksen kanssa sekä meikkaaja-stylistikoulutus, mutta siitä lisää myöhemmin. Toistaiseksi tämä on kuitenkin minulle vain harrastus, josta tulen ehkä saamaan joskus ihan pientä taskurahaa vaivanpalkaksi. Raha ei ole minulle se tärkein, vaan se että minulla on näin työkyvyttömyyseläkeläisenä jotain mielekästä jota tehdä, jaksamiseni mukaan tietenkin. Mutta se on parempi kuin että vain makaisin sohvalla päivästä toiseen, kun minulla kuitenkin on vain rajallisesti voimia sairauteni vuoksi. Varaukset eivät em. syistä johtuen ole koskaan sitovia vaan alustavia, enhän voi tietää kuntoani etukäteen. Mutta viimeviikkoista Tanjan stailausta ja kuvausta jouduimme siirtämään vain yhden kerran, onneksi. Eli kannattaa sitten varautua siihen että päivmäärä voi muuttua.

Kuten tiedätte, en ole ammattilainen, enkä pro, mutta opin koko ajan lisää pin up- tyylistä, meikistä, kampauksista ja poseerausasennosta. Kotoa meiltä löytyy harrastelijakuvaaja sekä kotistudio. Minä neuvon poseerauksessa jos haluat. Jos haaveilet todella laadukkaasta ja ammattitaitoisesta pin up-stailauksesta ja kuvista, silloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä esim. tänne:

https://www.pinupgarage.fi/pin-up-kuvaukset/

Jos haluat kuviisi rekvisiittaa, voit ottaa sitä mukaasi. Meiltä löytyy tällä hetkellä vasta ihan vähän kuvausrekvisiittaa- vintagetuoleja ja -jakkaroita, vintage-kahviastiasto sekä vintagepöytä.

Jos ajatus kuvattavana olemisesta kiehtoo sinua, ota rohkeasti yhteyttä!

aaaaa111111111111111

Poseerausta kotistudiossa uudessa Winnie-mekossa

Tänään oli pitkästä aikaa virtaa laittautua ja poseerata uudessa Collectifin Winnie-kynämekossani jota olen himoinnut viime keväästä asti! En silloin vielä raaskinut ostaa kun sitä myytiin normaaliin, 70 euron hintaan, mutta nyt vähän aikaa sitten löysin sen Collectifin alesta 30 eurolla. Minulla menee mekoissa hinnan kipuraja yleensä noin 40 eurossa, siksi ostan mekkoni suurimmaksi osaksi fb-kirppiksiltä tai alennusmyynneistä. Kovinkaan montaa normaalihintaista mekkoa en ole ostanut, häämekkoni ja Hell Bunnyn Hermeline-mekkoni taitavat olla ainoita.

Olen huomannut että poseeraaminen on yllättävän vaikeaa, koska sitä vaan ei pysty ihan noin vaan tietämään mikä näyttää hyvältä ja mikä ei. Sitten sitä turvautuu helposti niihin vanhoihin tuttuihin poseerausasentoihin. Minä ainakin olen tehnyt niin. No, nyt tulostin ison kasan kuvia ja piirroksia joissa oli pin up- poseerausasentoja, ja sain joitakin ihan kelpo otoksia aikaan. Pikkuhiljaa alan muistaa niitä ulkoa, eiliseltä jäi mieleen suurin osa poseerausasennoista.

Hiuksissanion runsaalla kädellä lisukkeita tällä kertaa. Etuhiuksissa on tosi kätevä valkki jossa on kuminauha, se vedetään pään yli hiusrajaan ja peitetään huivilla tai pannalla. Lisukkeena on klipsipidennyksiä. Takana on sitten irtoponnari- laiskan hiuspäivän pelastuksia! Lisäpiristystä hiuksiin saa erivärisilllä klipsipidennyksillä, jos ei halua laittaa raitoja omiin hiuksiin. Minä yritän nyt säästää hiuksiani, kun pilasin ne tuossa aiemmin liiallisella piippauraudan käytöllä, ja jouduin leikkauttamaan niitä noin 20 cm pois. Punaiset klipsipidennykset olisi kivat, ne varmaankin hankin jossain vaiheessa. Myös pinkit tai siniset olisivat minusta hauskat!

IMG_0829
IMG_0737
IMG_0749 (2)
Mekko: Collectif Winnie leopard dress
Kengät kirppikseltä eurolla, pohjalliset puuttuivat niin merkkiä ei näkynyt.
Sukkahousut kirppikseltä uutena paketissa
Rannerenkaat kirppikseltä
Musta helminauha kirppikseltä
Korvikset & hiuksissa oleva huivi kirppikseltä.

IMG_0850 (2)

IMG_0867
IMG_0860

IMG_0774

IMG_0865IMG_0764IMG_0814 (2)
IMG_0797 (2)IMG_0762 (1)IMG_0856 (1)

IMG_0824-Edit-2

Miten päästä eroon masennuksesta?

Masennus on monille tabu. Sitä peitellään ja hävetään. Ajatellaan, ettei mielenterveyden häiriöistä saa puhua. Moni pelkää hulluksi leimautumista. Silti joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana, ja puolella se uusii. Joillakin se myös kroonistuu. [1]

Itse olen kärsinyt masennuksesta enemmän tai vähemmän 19-vuotiaasta asti. Minulla on takana todella useita keskivaikeita sekä vaikeita masennuksia sekä 1-2 vuoden terapiajaksoja. Masennuslääkkeitä olen käyttänyt suurimman osan aikuisiästäni. Nyt minulla on ollut viitisen vuotta masennuksen estolääkitys, ja tulee olemaan koko loppuelämäni, koska riski masennuksen uusiutumiseen on niin suuri.

Ai että miten ihmeessä voi olla noin, minullahan on positiivinen elämänasenne? Niin on, on ollut jo vuosia. Ainakin suurimman osan ajasta. Se on tulosta terapiajaksoista sekä niistä johtuvasta sisäisen ajattelutapani muutoksesta- tai ainakin pyrkimyksestä siihen. Silti masennus väijyy koko ajan nurkan takana ja iskee, kun olen heikoimmillani, estolääkityksestä ja elämänasenteestani huolimatta.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun minulla on huono jakso EDS:ssä, olen enemmän tai vähemmän masentunut. Voimakas väsymys sekä kivut ja lihasheikkous saavat mielen matalaksi vaikka kuinka yrittäisi ajatella positiivisesti.

Ajan myötä olen oppinut armollisemmaksi itseäni kohtaan. Minulla on ollut  aiemmin tapana aiemmin olla hyvinkin ankara itseäni kohtaan. Olen vaatinut itseltäni että kotini on oltava siisti ja joka tavaran on oltava paikoillaan, eikä missään saa ola pölyhiukkastakaan. Olen kärsinyt syyllisyyttä siitä että vain makaan, vaikka pitäisi tehdä kotitöitä. Niin, siitä huolimatta että olen monisairas ja työkyvyttömyyseläkkeellä.

Sen jälkeen kun syksyllä -16 uudelleenkoulutukseni, merkonomiopinnot päättyivät kuntoni äkilliseen romahdukseen, olen pikkuhiljaa opetellut hiemaan löysäämään pipoani itseni suhteen. Aluksi yritin silloinkin hoitaa kaiken tunnollisesti ja pidin helposti itseäni laiskana, vaikka tiedän etten ole, ihan päinvastoin. Sairaus ei ole laiskuutta.

Viime vuonna opettelin lykkäämään kotitöitä tai oikomaan niissä. Opin imuroinnin sijasta käyttämään vain harjaa ja rikkalapiota. Opin kasaamaan puhtaiden pyykkien korit siisteiksi pinoiksi makuuhuoneen nurkkaan, odottamaan aikaa jolloin minulla on riittävästi virtaa alkaa käsitellä niitä. Opin olemaan ahdistumatta nähdessäni yhden pikkuriikkisen villakoiran lattialla, tai roiskeen liedellä. Tai kaukosäätimen väärässä paikassa. 😀

Masennukseen taipuvaiset ovat usein (liiankin) tunnollisia ihmisiä, ja myös usein liian ankaria itselleen. Tiukoista vaatimuksistaan irtipäästäminen on minusta ensimmäinen askel kohti henkiistä tasapainoa. Älä tee tänään sitä minkä voit tehdä huomennakin. Perusterveille tämä on varmasti vaikeampaa kuin minulle, jolla on joka päivälle vain rajallinen määrä energiaa, halusin tai en.

Minun päässäni oli nuorempana Mount Everestin kokoinen vuori automaattisia, itseäni mitätöiviä ajatuksia sekä erittäin huono itsetunto. Ne olivat aiheutuneet suurimmaksi osaksi keskittymiskyvyn puutteen aiheuttamista oppimisvaikeuksista ja niiden aiheuttamasta itseni tyhmäksi tuntemisesta. Lisäksi noin 10 vuoden ajan kiusattuna olemisesta. Olen useasti maininnutkin tuosta saman kylän poikajoukosta joka otti missiokseen itsetuntoni romuttamisen jo toisella luokalla.

Olen kirjoittanut täällä melko paljon niistä keinoista joilla olen saanut itsetuntoani paremmaksi, ja sekä usein myös karkoitettua minua alati kulman takana väijyvän masennuspeikon. Eväät tähän olen saanut terapiasta, mutta kaikkein suurin työ on ollut minulla itselläni.

Ihminen itse on minusta aina avain henkisen tasapainon saavuttamiseen. Terapia ja lääkitys vain tukevat tätä suurta, usein vuosikymmeniä kestävää prosessia. Ne eivät koskaan kokonaan poista itse ongelmaa, joka on peräisin syvältä ihmisen mielestä. Kroonisesta masennuksesta eroon pääsemiseen tarvitaan vuosikausien työ, ja se vaatii henkisesti todella paljon. Usein koko ajatusmaailmaansa pitää muuttaa.

Masennuslääkityksestä ja positiivisen elämänasenteen oppimisesta huolimatta minulle tulee edelleen masennusjaksoja. Niitä tulee tosiaan vielä silloin, kun minulla on EDS:stä johtuvia huonovointisia kausia. Olen pikkuhiljaa oppinut olemaan ruoskimatta itseäni henkisesti siitä että joudun silloin lepäämään paljon, enkä jaksa silloin paljonkaan tavata ihmisiä tai liikkua ihmisten ilmoilla.

Kun mieleeni tulee itseäni vähätteleviä ajatuksia, tiedostan selkeästi että ne eivät ole totta, vaan mielialani laskusta johtuvia. Tiedän, etteivät kaikki ihmiset ajattele minusta oikeasti pahaa kun vilkaisevat minuun kaupungilla. Tiedän myös sen, etteivät läheisteni huonot tuulet tai alakuloisuudet johdu kovinkaan usein minusta. Masentuneena sitä vain helposti syyllistää itseään. Siitä tavasta olen vielä pyristelemässä eroon.

Masentunut ihminen ajattelee helposti että kaikkien muiden ongelmat ovat lähtöisin hänestä. Masentuneena tulee tavallaan ihan uskomattoman itsekeskeiseksi. Sitä loukkaantuu helposti ihan pienistä muille, kun kokee itsensä niin huonoksi. Olen vuosien sitkeän henkisen prosessoinnin ansiosta oppinut ajattelemaan huonoina kausinani, ettei minun tarvitse syyttää itseäni muiden ongelmista. Vaikka ne olisivatkin minusta lähtöisin, myös toisella voi olla samankaltaista problematiikkaa itsensä kanssa kuin minullakin.

Olen opetellut puhumaan avoimesti läheisilleni, ja kertomaan, miksi joskus tuntuu että pahoitan mieleni tyhjästä. Avoimuus on mielestäni ainut tie ihmisten väliseen hyväksymiseen ja ymmärrykseen. Kun puhun asioista avoimesti ja nimeän ne, minun on helpompi itsekin tunnistaa ajoittain masennuksen vääristämät ajatukseni, sekä kyseenalaistaa ne.

Aitous on minusta ainut tapa päästä henkisesti lähelle toista ihmistä. Sen jälkeen kun muutama vuosi sitten aloin olla aito, minulle on tullut todella paljon uusia ystäviä. En esitä enää olevani täydellinen kuten nuorempana. Tämä on tehnyt minut inhimillisemmäksi kuin se aina hymyilevä nainen jonka silmät eivät koskaan hymyilleet, vaikka suu niin olisi tehnytkin.

Kroonisesta masennuksesta eroon pääseminen saattaa olla koko elämän mittainen tie. Mutta joka ikinen, pienikin askel eteenpäin on kuin yksi tiili lujaan, henkisen tasapainon muuriin joka masentuneella on päässään. Minun muurini on jo melko tukeva, vaikkakin matkaa on vielä.

000aaa

 

Lähteet:

[1] https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen/time-out-aikalisa-elama-raiteilleen/aikalisaohjaajien-materiaalipaketti/mielenterveys/masennus

Miten kellomekossa tarkenee talvella? Vinkkejä!

Täytyy myöntää, että talvella tulee useinmiten laitettua päälle vain jotain lämmintä ja mukavaa. Mutta ainakin kerran viikossa, kun olo on virkeä ja energinen, haluan laittaa kellomekon tylleineen.

Mutta tarkeneeko talvella ohuessa kellomekossa! Kyllä tarkenee! Kerrospukeutuminen on avainsana. Lämpimät alusvaatteet, villatakki, pässinpökkimät villahousut, paksut sukat tai sukkikset, ehkä säärystimet tai pitkät saappaat. Siihen vielä joku kiva myssy ja hanskat jotka minulta kuvasta puuttuvat, niin kyllä tarkenee! Ellei nyt sitten ihan ulkoilemaan ole menossa ja pakkasta yli 10 astetta. Sitten tietty varusteet ovat sen mukaiset. Mutta kaupunkireissuille on ainakin minusta joskus talvellakin ihan kiva pukeutua kellomekkoon! Ja varsinkin eilen, kun sain vihdoinkin pitkään ja hartaasti odottamani Hell Bunnyn Hermeline-mekon!

Aluksi olin optimisti ja tilasin M-kokoisen mekon. No pienihän se oli. Palautuksen posti onnistui jotenkin sössimään, niin että paketti seikkaili ties missä. Mutta lopulta eilen sainkin sitten tuon ihanuuden oikeankokoisena! Päällehän se oli sitten heti saatava, oli lumipyry tai ei.

 

20180118_210307
Kellohelmainen villakangastakki Line Collection
Keinoturkiskauluri HM
Mekko Hell Bunny
Villaiset ylipolvensukat HM
Musta tyllihame Pieni mekkokauppa
Vintagelaukku kirppikseltä
Korvikset ja hiuskukka kirppikseltä
Saappaat Janita

20180118_210354
Tuontyylisiä villakangastakkeja löytää kirppiksiltä hyvin, kun ne olivat muotia joskus vuosia sitten. Itse olen etsimällä etsinyt mustaa kellohelmaista villakangastakkia nettikaupoista, mutta hinnat ovat vähän suolaisia. Aletakkejakin olen tilannut sovitukseen muttei vielä ole tärpännyt.
villakangastakki.PNG

Linkki takkiin:
https://www.wannabe.fi/fi/tuote/14978606

Pidempi takki tietysti olisi vielä lämpimämpi kellomekon kanssa:

talvitakki1

talvitakki2

https://www.emp.fi/p/black-vintage-swing-coat/350023.html#start=6

Tässä kokokuva mekosta, rakastuin ensisilmäyksellä kuosiin!
hermeline dress

Linkki mekkoon:

https://www.wannabe.fi/fi/tuote/2724031

Tässä muita vaatteita jotka sopivat hyvin talveen, lämpimiä alusvaatteita unohtamatta.

paloma gardigan

Linkki neuletakkiin:

https://www.wannabe.fi/fi/tuote/2645566

Paksut 200 denierin sukkikset

sukkahousut200 den

Linkki  sukkahousuihin:

https://www.pinkmonkey.fi/fi/tuote/7920832

Lämpimiä alusvaatteita:

merinovilla-aluspaita.PNG

Linkki merinovillaiseen t-paitaan:

https://www.dilling.fi/Naiset/T-paita-merinovillaa-musta.html

merinovilla-pitkähihainen paita.PNG

Linkki pitkähihaiseen merinovillaiseen paitaan:

https://www.dilling.fi/Naiset/Naisten-paita-merinovillaa-korkea-kaula-aukko-musta.html

merinovilla-alshousut.PNG

Linkki merinovillaisiin alushousuihin:

https://www.dilling.fi/Naiset/Shortsipituiset-alushousut-merinovillaa-musta.html

Kenkäni ovat kirppikseltä, olen ihastunut Janitan kenkiin, ja minulla onkin niitä jo kahdet, kirppislöytöjä molemmat.

Ko.tyyliin sopivia (järkeviä) talvikenkiä 😀

talvipopot1

https://www.kenkaliike.fi/tuote/janita-nilkkurit-nappi-huopavuorit-musta-ja-punainen/0007717/

talvipopot2.PNG
https://www.kenkaliike.fi/tuote/janita-nilkkurit-tilava-h-lesti-36-42-musta-viininpunainen-ja-punainen/0007721/

talvipopot3.PNG

https://www.kenkacity.fi/tuote/art-nauha-nilkkurit/0927/

talvipopot4

https://www.kipkop.fi/quickview/index/view/id/11436

talvipopot5

http://www.naurettavamatka.fi/saappaat-viile%C3%A4-ja-klassinen-fuzz-punainen-punaiset-pitk%C3%A4vartiset-nilkkurit-v%C3%A4ri-punainen-lesti-normaali-kapeavartinen-malli-naisten-keng%C3%A4t-p-252.html

talvipopot6

https://www.kenkaevita.fi/index.php?route=product/product&path=78&product_id=414

 

Päähineiden suhteen olen todella nirso!! En tiedä edes miksi kaikki vaan näyttää omasta mielestäni päässäni oudolta. 😀 Olenkin jo parin talven ajan neulonut piponi itse, niin olen ainakin saanut mieleisiä. Löysin myös yhden ihanan vintagehatun, siitäkin kuva kunhan vaan löydän sen jostain…

Minusta on ihanaa kun tuli vihdoin kunnon talvi!! Pimeys ja sade veti mielen matalaksi ja olonikin huonoksi-matalapaine saa monelle EDS-potilaalle väsyneen ja kipeän olon, ja ainakin minullla oli myös aika voimakasta lihasheikkoutta. Nyt on paljon parempi mieli sekä olo, ja nehän liittyvät saumattomasti yhteen!! Kun vaan hyvinäkin päivinä muistaisi syödä, juoda ja levätä tarpeeksi…nimim. eilen itsensä uuvuksiin siivonnut.

Riemukasta talvi-viikonloppua kaikille!!

Muuttumisleikkikisan voittajan, Tanjan stailauspäivä!

Eilen oli vihdoin muuttumisleikkikilpailun voittajan, Tanjan stailauspäivä! Minulla oli melkoinen alkujännitys, sillä minulla oli juuri 3 viikon fatiikkikausi enkä tiennyt tietenkään olenko sopimanamme päivänä kunnossa. Lisäksi olin koittanut laittaa ystäväni hiuksia viikkoa aiemmin, eikä siitä tullut mitään, kun käsistäni loppuivat voimat.

En osannut kuin vain toivoa että onnistuisin edes jotenkuten. Minähän en ole koskaan ennen (viimeviikkoista yritystä lukuunottamatta) laittanut kenenkään hiuksia, enkä edes meikannut ketään muuta kuin itseäni! Mutta jostainhan se pitää aloittaa!

Onneksi olin eilen hyvässä kunnossa ja lihaksissanikin oli ihan kohtalaisesti voimia niin että hiustenlaitto ja meikkaus onnistui.

Hyvin pian huomasimme Tanjan kanssa olevamme samoilla aaltopituuksilla, ja tarinaa riittikin varsinkin hiustenlaiton lomassa. Välillä nauroimme niin että ainakin minulle tuli Tena mieleen. 😀

Tanjan hiusten kanssa vierähtikin melkoinen tovi. Alku takkusi-rullasin, purin rullan, rullasin, tupeerasin, kiinnitin, irroitin, lisäsin lakkaa, rullasin, irroitin jne. Lopulta sain aikaan kampauksen jossa toki on vielä petrattavaa, mutta näyttää jo huimasti paremmalta kuin ihka ensimmäiset victory rollsini. Näytin niissä ihan Minni Hiireltä.

Tässä on Tanja ennen stailausta.

IMG_0047

Ja tässä jälkeen. Mekko on Boutique Loulousta, kengät fb-kirppikseltä ja korut kirppiksiltä.

Tein Tanjalle suht kevyen meikin, joka enemmänkin vain korosti hänen klassisia, luonnonkauniita piirteitään, kuin varsinaisesti muokkasi niitä. Kuvia ei myöskään tarvinnut photoshopata, koitan välttää sitä omissakin kuvissani. Aitous on minusta parasta, niin kuvissa kuin ihmisissäkin! Ja Tanja jos kuka, on aito ihminen!

IMG_0054

Meikkivoide: Essence
Irtopuuteri: Dermosil
Luomi-ja Kulmavärit: Urban Decay
Korostusvärit ja poskipuna: Maybelline
Rajauskynä: Oriflame
Ripsiväri: Essence
Huultenrajauskynä: Essence
Huulipuna: Oriflame

IMG_0066

Meillä oli todella ihana päivä Tanjan kanssa. Meistä tuli melko nopeasti ystävät, sen verran hyvin synkkasi! Ystäviä ei ole koskaan liikaa!

Tanja oli kuin kotonaan kameran edessä, todella luova! Itse huomasin pian, että pyydänkin vastedes itse Tanjalta neuvoa poreerausasennoissa!

IMG_0087
Helmat hulmuamaan!

IMG_0097IMG_0116
IMG_0073IMG_0186

Minusta huumoriakaan ei tarvitse kuvatessa unohtaa! 🙂

IMG_0223IMG_0349

Valokin pääsi kuvattavaksi!

IMG_0374IMG_0409

IMG_0186IMG_0242-Edit

Kuvat otti mieheni Teemu. Kuvia tuli ihan valtava määrä, ja onnistuneita otoksia oli niin paljo että oli todella vaikea valita sieltä kaikkein parhaimmat! Tässä kuitenkin ainakin pieni osa niistä.

Stailaus oli minusta niin kivaa että tahtoo lisää!! Sitäpaitsi eihän sitä opi jos ei treenaa. Eli tämä oli ensimmäinen pin up-stailaukseni, muttei todellakaan viimeinen! Pysykää tarkkoina arvontojen varalta!

Tunnelmallista sunnuntai-iltaa kaikille!

Korkkarit ovat kauniita, mutta osaatko kävellä niillä?

Minä rakastan korkokenkiä yli kaiken. Ne saavat minun vetelänlötkön EDS-kroppani näyttämään ryhdikkäämmältä ja jalkani pidemmiltä. Korkkarit jalassa olo tuntuu huolitellulta, kauniilta ja naiselliselta.

Siis ihanaa. Eli varmaan käytän aina korkkareita? En. Haluaisin kyllä, mutta en osaa kävellä kovinkaan hyvin kuin korkeintaan 8 cm koroilla, ja niissäkin EDS-lättäjalkani kipeytyvät hetkessä. Kuvissa käytän usein korkkareita, niitä kaikkein korkeimpia. Ainoat kunnon korkkarit joissa voin lähteä ovesta ulos, ovat minun ihanat hääkenkäni eli Minna Parikan Raquelit. Mutta niiden hinta oli niin suolainen että useampia en ihan äkkiä pysty hankkimaan.

kenkä2.jpg

Kellomekon kanssa olisi kesällä ihanaa käyttää upeita korkkareita! Mutta ei onnistu, yleensä jalassani onkin kesäisin joko ballerinat tai Lola Ramonan Elsiet.

kenkä 3.jpg

kenkä5.png

Elsieissä on suunnilleen samankorkuinen korko kuin Minna Parikan Raqueleissa, ja ne ovatkin parikoiden lisäksi ainoat korkkarit joita voin käyttää muuten kuin valokuvissa. Ne ovat erityisen mukavat, koska korko on tukeva ja pohja pehmeä.

Minä en edes osaa kävellä yli 10 sentin koroilla. Kun yritän, se näyttää niin koomiselta että saisin tapposyytteitä kun kaikki jotka näkisivät minun hoipertelevan niillä polvet koukussa, etukenossa kompastellen eteenpäin, kuolisivat nauruun.

Mutta voiko korkkareilla kävelyä opetella? Voi! Ainakin jos on perusterve eikä pehmeäsidekudoksinen yliliikkuva käärmenainen kuten minä.

Tässä mielestäni hyviä videoita joissa opetetaan korkkareilla kävelyä:

Tässä videossa on ihan mielettömän kauniita kenkiä!!

Tässä myös hyviä vinkkejä!

On tuo Youtube sitten ihana, kun sieltä löytyy ohjeita lähes mihin vaan, mitä ikinä voi kuvitella!

Millaisiako korkkareita käyttäisin jos osaisin kävellä niillä ja jos terveyteni puolesta voisin niilä kävellä? Tässä muutamia helmiä ja linkit niihin.

kenkuli1

https://www.boutique-loulou.fi/bombshell-01g2-kengt-kiiltv-p-3140.html

kenkuli2.jpg

https://www.boutique-loulou.fi/bella-kengt-mokka-p-3102.html

kenkuli3.jpg

https://www.boutique-loulou.fi/bettie-kengt-kiiltv-p-3132.html

kenkuli4.jpg

https://marketplace.secondlife.com/p/Full-Perm-Mesh-MI-Retro-Pin-Up-Shoes-For-Maitreya-Mid-Feet/9697488?id=9697488&slug=Full-Perm-Mesh-MI-Retro-Pin-Up-Shoes-For-Maitreya-Mid-Feet

kenkuli5.jpg

https://www.korkokengat-saappaat.com/fi/avokkaat-kengat-ilman-platform/punainen-10-cm-smitten-20-pinup-avokkaat-kengat-alhainen-korot.html

kenkuli6.jpg

https://www.boutique-loulou.fi/delight-kengt-kiiltv-p-5620.html

kenkuli7.jpg

https://www.boutique-loulou.fi/teeze-korkokengt-p-2659.html

Tuossa joitakin esimerkkejä. Voinhan minä tuollaisia hankkia pikkuhiljaa, ainakin kuvauksia varten jos ei muuten!

Huomenna on sitten vihdoin ja viimein muuttumisleikkiarvonnan voittajan, Tanjan ihan ikioma päivä! Odotan innosta hihkuen!!

Luonto, mielen paras hoitaja

IMG_0163

Olimme sunnuntaina pienellä luontoretkellä, ja huomasimme että niin oli moni muukin, kun oli ensimmäinen aurinkoinen päivä moneen viikkoon. Olimme paikassa jossa oli pari grillipaikkaa, meillä oli makkarat ja muut systeemit mukana. Grillipaikat vain olivat vain niin tupaten täynnä, että meidän olisi pitänyt odottaa ainakin puoli tuntia ennen kuin makkaramme olisivat mahtuneet ritilälle paistumaan. Tyydyimme siis pelkkään rauhalliseen kävelyyn ja talvisen luonnon ihasteluun. Ja olipa kaunista!

IMG_0135

Minulla oli lauantaina vielä fatiikkia ja lihasheikkoutta, niin emme kävelleet kuin yhteensä noin 800 m, hitaasti, välillä pysähdellen. Siksi käymme mieluiten paikoissa joissa on jotain nähtävää. puroja, kallioita, järvi, lampi yms., eikä vain pelkkää metsää.

Fatiikissa mieleni on aina matalalla. Masentuneet ajatukset tulevat väkisin, vaikka tiedän oikeasti että kaikki on hyvin. Itsetunto laskee, ja päässä pyörii negatiivisia, itseäni syyllistäviä ajatuksia. Vaikka olen jo oppinut vaikuttamaan ajatuksiini, ne yllättävät joskus, ja täyttävät mieleni ennen kuin ehdin kissaa sanoa.

Rakkaiden ihmisten lisäksi minulle paras mielen hoitaja on luonto. Saan valtavasti positiivista energiaa luonnosta.

Kun olin lapsi, kävimme lähes joka viikonloppu kävelemässä luonnossa, Se ikäänkuin nollasi arjen kiireistä rasittuneen mielen ja pyyhkäisi pois kiireet ja stressin. Vaikka pk-seudulle muuttoni jälkeen olenkin käynyt luontoretkillä huomattavasti vähemmän kuin sitä ennen, luonnon mieltä rauhoittava vaikutus on säilynyt.

Olen huomannut että jos en pääse pitkään aikaan metsään, alan voida henkisesti huonosti. Varsinkin Helsingissä asuminen oli mielelleni myrkkyä. Olisihan sieltäkin päässyt luonnon rauhaan, mutta aina ei vain millään jaksanut lähteä, varsinkaan silloin kun asuimme Merihaassa, lähellä Hakaniemen toria.

IMG_0156IMG_0159
Kun poikani oli vauva, keksin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan. Se oli minulle kuin keidas keskellä betoniaavikkoa. Kesällä kävin siellä joka ikinen päivä. Usein ostin kaupasta jotain syötävää, ja menin sinne pariksi tunniksi. Söin, istuin penkillä ja luin, samalla kun vauva nukkui päiväuniaan vaunuissa.

Puistokin meidän lähellä oli, mutta se oli yleensä täynnä juoppoja, koko ajan sai jännätä milloin joku tippuu mereen, alkaa rähjätä tai nähdä pikku-ukkoja.

Minua kiehtoo  metsissä ajan pysähtyneisyys. Kun mikään ei liiku, ei ole aikakaan, on vain läsnäolo. Saavutan metsässä  helposti tuon ajattomuuden ja kokonaisvaltaisen, rauhoittavan läsnäolon tunteen, ja tunnen puista ja kasveista lähtevän energian. Haistan raikkaan ilman, näen jokaisen kukan, kannon ja ruohonkorren, talvella lumen ja jään aikaansaaman harmonian.

IMG_0154

Nykyään, kun masennus on kansantauti, kehottaisin varsinkin kaikkia kaupungissa asuvia, masennuksesta joskus kärsineitä tai paraikaa siitä kärsiviä hakeutumaan luontoon. Se ei toki konkreettisia masennuksen aiheita poista, mutta rauhoittaa mieltä. Monesti emme vain tule ajatelleeksi koko asiaa, elämme vain ja popsimme lääkärin määräämiä nappeja.

Toki lääkitys on joskus tarpeen, tiedän sen itsekin. Mutta en vähättelisi luonnon parantavaa vaikutusta.

Itse nautin joka ikisestä vuodenajasta. Niillä on metsässä oma tuoksunsa. Oletko koskaan huomannut? Talvi, kevät, kesä ja syksy tuoksuvat kaikki erilaiselle. Talvella tuoksu on raikas ja kuulas. Tuoksusta valtaosa tulee puista, mutta toisin kuin syksyllä, kasvit eivät tuoksu, vaan puiden lisäksi tuoksuu pakkanen. Miltäkö pakkanen tuoksuu? Se on vaikea selittää, mutta sillä on oma tuoksunsa. Se tuoksuu minusta vähän samalta kuin pakokaasu, mutta ilman myrkkyjä. Hah, olipa kökösti kuvailtu. Mutta tuoksu on kirpeähkö ja raikas.

Kesällä tuoksuvat täydessä kukoistuksessaan olevat kasvit, sammal ja puut. Tuoksu on elävä, runsas, täyteläinen. Syksyllä siihen sekoittuu haikeutta. Haikeuden siihen tekevät kuolevat kasvit. Haikeutta kuitenkin lieventää syksyn ruskan kaunis väriloisto, joka hivelee silmää.

Keväällä tuoksuu toivo. Kuivuneen maan ja kuolleiden kasvinrankojen seasta pilkistävä kukka, aurinko. Vaikka kesän tuoksu on mielestäni paras, pidän hyvin paljon myös kevään tuoksusta.

Vaikka pidän myös talvesta, silti lasken päiviä kevääseen. Nyt ollaan jo voiton puolella.

Reipasta keskiviikkoa kaikille!

IMG_0150IMG_0109