Melkein 46 v. ja pikkubikinit ?

20180530_141750

Vaikka haluaisin tykätä itsestäni sellaisena kuin olen, päähäni on sitkeästi iskostunut oletus, että mitä enemmän naiselle tulee ikää, sen matalammalla profiililla pitäisi kulkea. Eletty elämä näkyy jo kehossa. Ilman muuta se näkyy, ellei photoshoppaa. Tai tietty ei kaikilla, mutta varmaankin jo useimmilla. Minulla näkyy eniten liikunnan puute ja EDS- bmi yli 26, löytyy maharöllykkä ja sellureidet sekä suonikohjuja. Reidet ei tossa näy, niin rohkea en sentään ole.  😂

Minä haluaisin oppia hyväksymään vanhenemiseni. Haluaisin pukeutua täydelläkin rannalla bikineihin enkä mustaan kokouikkariin. En haluaisi olla näkymätön.

Nuoruutta ihannoidaan. On hoitoja ja rasvoja joilla nainen voi ainakin yrittää saada itsestään nuoremman näköisen. Kauneusbisneksessä liikkuu miljardeja. Iän merkkejä pidetään noloina ja epäviehättävinä.

Mitä jos koittaisikin opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on? Mitä jos keski-ikäiset suomalaiset(kin) naiset kulkisivat rohkeasti pikkubikineissä rannalla? Miksi pitäisi pukea se huomaamaton, musta kokouikkari? Puhumattakaan että häpeäisi kehoaan, joka on nähnyt jo montakymmentä vuotta elämää. Se on kulkenut mukana vaikka missä. Ei se ole nolo, ei! Ei keski-ikäinen nainen ole nolo, oli sitten pitkä tai pätkä, laiha tai lihava tai pikkuisen pyöreä. Joka sentti on Sinulle tärkeintä ihmistä. Kaikkine kauneusvirheineen. Kirmataan rannalla sellut ja allit ja heltat lepattaen, onnellisina!

Joudun kuitenkin tuottamaan teille pettymyksen. Oikeasti en ole näin rohkea. Kun porukkaa on enemmän, kietaisen vyötärölleni pareon, jo parhaat päivänsä nähnyttä hanuriani ja reisiäni peittämään. Useimiten myös vatsan peittävät bikinit tai sen mustan kokouikkarin. Eli se siitä rohkeudesta ja itsensä arvostamisesta sellaisena kuin on.   😂

Mutta tänään minä leikittelin ajatuksella, että olisin rohkea ja hyväksyisin ikäni ja sen aikaansaanat muutokset kehossani- jopa suonikohjuni.

Kokeile sinäkin? ❤

Ps. Minulla oli peräti 3 hyvävointista päivää peräkkäin!  😍 Tosin tänään taas ei ole. Mutta oli ihanaa, pitkästä aikaa noin monta toimintakykyistä päivää! ❤

20180530_231541

 

 

Mietteitä CFS:stä, pyörätuolista ja elämänlaadusta

Minä en ole viime aikoina käynyt kauheasti missään, koska uuvun todella usein jo vaikka pelkästä kauppareissusta niin, etten jaksa loppupäivästä tehdä muuta kuin nukkua ja maata. Hiuskukkia olen nyt aina makaamisen välillä tehnyt, ja ollut ulkona puutarhakeinussa, tänään jaksoin käydä miehen ja pojan kanssa pikapikaa jopa Prismassa, mutta sen jälkeen en jaksnutkaan sitten enää mitään muuta kuin maata.

Monille EDS-potilaille tulee jossain vaiheessa liitännäissairautena CFS.  Se on myös minulla, en edes tarkkaan muista koska se on alkanut, sitä on ollut enemmän tai vähemmän muistaakseni vuodesta -15 saakka. Mutta suht virkeitä päiviä on ollut aiemmin enemmän kuin uupuneita ja heikkoja. Nyt tänä keväänä ja alkukesänä on ollut todella vähän päiviä jolloin ei olisi yhtään uupunut. Kun huhtikuussa sairastin pitkän flunssan ja keuhkoputkentulehduksen, CFS-oireet pahenivat, kuten usein käy.  Tässä lisätietoa sairaudesta.

Krooninen väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä on vakava ja pitkäaikainen sairaus, jonka syistä ei ole tarkkaa tietoa. Nimi ”väsymysoireyhtymä” on jossain määrin harhaanjohtava, sillä kyseessä on enemmänkin uupumus kuin väsymys. Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole psykiatrinen sairaus eikä sen aiheuttama uupumus lievity lepäämällä tai nukkumalla. Uupumuksen tunne voi johtaa täydelliseen invaliditeettiin ja lisäksi sairauteen liittyy aina muita oireita. Pelkkä uupumus ei ole merkki kroonisesta väsymysoireyhtymästä.

Englanninkielinen nimi sairaudelle on chronic fatigue syndrome (CFS). Monissa maissa käytetään vanhempaa termiä myalgic encephalomyelitis eli ME. Suomessa krooninen väsymysoireyhtymä on erittäin huonosti tunnettu sairaus, vaikka monissa muissa maissa sitä tutkitaan ja hoidetaan aktiivisesti.

Oireet

Krooniseen väsymysoireyhtymään liittyvä uupumus on usein erittäin voimakasta, jopa invalidisoivaa. Uupumukseen liittyy aina muitakin oireita, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi lihas- ja nivelsäryt, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, masennus, ahdistus, ja jatkuva kuumeilu. Sydänoireet kuten lisälyöntisyys ja rytmihäiriöt ovat yleisiä. Sydänfilmissä näkyy joskus muutoksia T-aalloissa.

Kognitiivisia ongelmia (”brainfog”) esiintyy lähes kaikilla potilailla ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä keskittymis- ja muistihäiriöistä jopa dementoitumiseen. Aivojen magneettikuvassa näkyy usein samanlaisia muutoksia kuin MS-tautia sairastavilla. Unihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Osa potilaista nukkuu melkein vuorokauden ympäri, toiset taas kärsivät vaikeasta unettomuudesta. Yöuni on usein pinnallista ja potilaat voivat kärsiä myös painajaisista.

Immuunijärjestelmä toimii huonosti ja potilaat kärsivät usein jatkuvista virus- tai bakteeri-infektioista sekä uusista allergioista ja yliherkkyyksistä. Kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet ovat usein turvoksissa ja aristavat. Myös perna saattaa olla laajentunut. Ongelmia on myös kehon lämpötilan ja verenpaineen säätelyssä. Suuri osa potilaista kärsii posturaalisesta hypotensiosta.

Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, aamujäykkyys, valoherkkyys, lihasheikkous, hiustenlähtö, erilaiset ihottumat, huimaus, näköhäiriöt, epileptiset kohtaukset, kuukautishäiriöt sekä virtsaamisvaikeudet. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla esiintyy myös tavallista useammin joitakin muita sairauksia, esimerkiksi fibromyalgiaa, ärtyvän suolen oireyhtymää ja endometrioosia.

Linkki tekstiin:

http://cfs.gehennom.org/?tietoa

Dokumentti CFS:stä.

https://areena.yle.fi/1-4274521

Kaikkein surullisinta on, että Suomessa CFS:n hoito on valitettavasti vielä lapsenkengissä. Moni siitä tietävä lääkäri ei sitä EDS-potilaan dg-listaan edes merkkaa, kun se, tai sen oireet ikäänkuin kuuluvat muutenkin EDS:n, ja diagnoosista on vielä tällä hetkellä usein potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä mieltä on minunkin lääkärini. CFS-potilaita on Suomessa paljon, ja määrä kasvaa koko ajan. Odotan sitä, milloin CFS lakkaa olemasta ns. roskakoppadiagnoosi, johon moni tavallinen tk-lääkäri ei usko. Minulla se on kuitenkin nykyään läsnä joka päivä. Vielä vuosi sitten parempia päiviä oli viikossa enemmän kuin huonompia, nyt on päinvastoin. Ja yhä enemmän on myös päiviä, jolloin olen koko päivän vuodepotilaana, jaksamatta edes syödä, hädintuskin käydä vessassa. Eli se invalidisoi aika tehokkaasti.

Olen joutunut nyt varsinkin tässä kuussa perumaan stailauksia yhä heikentyvän kuntoni vuoksi. Menen kuitenkin päivä kerrallaan, ja kyllähän minä niitä aina välillä jaksan tehdä, onneksi. Vaikka ne uuvuttavat, ne piristävät minua henkisesti todella paljon. Vaikken olekaan niissä vielä pro, olen aina niin innoissani että hihkun kuin pikkutyttö. 😀

Katsoimme tänään miehen kanssa jakson saksalaista dekkarisarjaa, Kettua. Siinä oli todella katkeroitunut, alkoholisoitunut ja epäsiisti pyörätuolissa istuva mies. Hän ei pitänyt elämää elämisen arvoisena, kun joutuu olla vankina pyörätuolissa. Minä ihmettelin mielessäni, miksi aika usein pysörätuolissa istuvat kuvataan juuri kyseisenlaisiksi. Tiedän monta pyörätuolia käyttävää, jotka elävät täyttä elämää. Vaikka tiedän että pyörätuoli tulee avustajan myötä pian olemaan osa lähes jokapäiväistä elämääni, päätän, etten aio katkeroitua.

Minusta elämänasenne on aika pitkälti valintakysymys. Kyllähän sitä voi toki katkeroitua jos on sairas, jalat ei kanna, ei jaksa mitään ja on kovia kipuja. Mutta mitä se auttaa? Se vain pilaa oman elämän. Mitä jos ei suostuisikaan katkeroitumaan, vaan ajattelisi, että tämä on minun elämäni, rakastan itseäni ja haluan elää hyvää elämää, rajoitteistani huolimatta.

Helsingissä yksi lempipaikoistani on Haagan alppiruusupuisto. Alppiruusut alkavat ehkä juuri tässä lähiaikoina kukkia. Minä haluan mennä sinne, kuten usein synttäreideni tienoilla. Haluan mennä myös muihin puistoihin, kasvitieyeelliseen puutarhaan, taodenäyttelyyn, kirjastoon ja moneen muuhun paikkaan, avustajan kanssa. Haluan nauttia elämän pienistä iloista. Minä en halua olla surullinen, enää. Olen ollut elämästäni ehkä suurimman osan katkeroitunut ja surullinen. Vasta ihan muutama vuosi sitten aloin ajatella, tarvitseeko minun? Olisiko minun tarvinnut, vaikka kärsin tahattomasta lapsettomuudesta toistakymmentä vuotta, enkä ole saanut elämässäni muutenkan aikaan mitään kovin ihmeellistä. Miksi pitäisikään?

Nyt vasta viime vuosina olen alkanut tajuta, että minä itse luon oman elämäni. Olen sen laadusta vastuussa ainoastaan itselleni. Minulla on niin moni asia hyvin. Miksen nauttisi niistä, enkä surisi niitä joita minulla ei ole. Kuten normaalisti toimivaa energistä kehoa ja voimakkaita jalkoja jotka jaksavat kuljettaa minua paistasta toiseen, vaikka tuntikausia. Olen invalidi, avustettava, nyt vihdoin ja viimein. Tätä olen odottanut ja pelännyt vuosia. Nyt kun se on totta, mietin, tarvitseeko pelätä. Tai olla katkera tai surullinen. Kun en millään haluaisi olla.

Tiedän, että erityisherkkänä tulen vielä monet kerrat pahoittamaan mieleni tuntemattomien ihmisten reaktioista minuun. Tulen ehkä kohtaamaan sääliä, väheksyntää, vaivautuneita katseita, välttelyä, ohitseni avustajalleni puhumista. Yritän ajatella, että ne ovat sen toisen ihmisen tunteita, ja kertovat hänen sisäisestä maailmastaan. Eivät minun. Minä voin ohjata ajatukseni tietoisesti positiiviseen suuntaan. Vain yksin minä itse voin sen tehdä. Voin istua loppuikäni pyörätuolissa avustajan työnnettävänä naama norsun****lla,  tai sitten olla oma vanha itseni, kuten ennen pyörätuoliakin.

Kun erään lempiliikkeeni omistaja kysyi jokin aika sitten sairaudestani ja kerroin lyhyesti, hän sanoi silminnähden järkyttyneenä että voi kamala, noin nuori ihminen, menee ihan kylmät väreet. Miksi? Onko monisairasna invalidina pahempi kuin ne ongelmat joita monilla on, mutta jotka eivät vain näy? Perusnegatiivisuus, empatiakyvyttömyys, henkinen kylmyys, kateus, rakkaus pahantahtoiseen juoruiluun, pinnallisuus. Minulla menee kylmät väreet kun ajattelen sellaisia ihmisiä. 😀  Mitä jos minä keskityn vastedeskin oman itseni henkiseen kehittämiseen, ja veisaan viis siitä että jalat eivät enää anna minun loikkia niityillä kuin aropupu, selästä puhumattakaan.

Jospa minä nauttisin niistä päivistä kun tunnen, että jaksankin kävellä, tai jopa tehdä ruokaa. (johon en ole kyennyt enää aikoihin yksin) Jospa minä nauttisin raikkaasta ilmasta. Kävelisin hiljaa metsäpolulla, tai rullaisin pyörätuolilla puistoissa kuuntelemaassa linnunlaulua. Sulkisin tämän maailman negatiivisuuden oman sieluni ulkopuolelle. Onnistuisikohan se? En tiedä, mutta minä yritän parhaani. En voi silti kieltää, ettei ihan pikkiriikkisen hirvittäisi. Tai no, paljon. Mutta minä psyykkaan itseäni, prosessoin ja prosessoin kunnes olen jokaikistä hiustupsua myöten taas minä. Kahdella lisäkoivella (tai pyörällä) varustettuna. 🙂

aaaaaavva

Peikonlehtiä ja orkideoita

20180525_155149

Rakastan tätä mekkoa! Siinä on minulle juuri oikea, lämmin ja raikas vihreän sävy. Koko on minulle aavistuksen reilu, muttei liian, kesäkuumalla tyköistuvat vaatteet ovat minusta todella hiostavia.

Päässäni on tänään omatekemäni hiuskukka jossa on valkoisia orkideoita-yksiä lempikukistani.  😍

20180525_154948

Mekko : Wish

Ballerinat: Banned

Valkoiset ruusukorvikset ostettu Lahden jenkkiautonäyttelystä viime vuonna, en valitettavasti muista myyjää.

Olen jonkinverran ostanut mekkoja tms.Wishiltä-tiedän että Wish yms.kiinakaupat jakavat mielipiteitä. Siksi ei siitä enempää, kun olen jo saanut parilta henkilöltä kuittailua kiinamekoista- tarkoittaen ihan merkkejä Collectif, Lindybop yms, ei pelkästään Kiinasta tilaamista. Kiinassa kun nykyääm valmistetaan kaikki edullisimmat vaatteet, eikä ainakaan minulla ole muihin varaa. Itse ajattelen, että jokainen hankkii vaatteensa sieltä mistä parhaaksi näkee, enkä muita siitä arvostele. 🙂

Tänä kesänä tosiaan vasta tuntuu että olen löytänyt tyylini ja värini tässä Pin up/rockabillyhenkisessä tyylissäni. Siksipä sanon, että tästäkin tulee yksi tämän kesän lempimekoistani. 😍

20180525_161130.jpg

Leikkasin eilen Vilille kesätukan, kuten tapaan tehdä joka kesä. Ne Vilin paksut kikkarat ovat kyllä ihanat, mutta armottoman kuumat!

Tänään en ole taaskaan saanut tehtyä juuri muuta kuin muutaman hiuskukan, ja pientä kevyttä siivousta ja järjestelyä kotona, sen vähän minkä kuntoni on sallinut.

Saimme avustajani kanssa tietää vasta hänen ekan työpäivänsä jälkeen, että sopimus alkaakin vasta 1.6. Se oli merkattu tosi hassusti päätökseen, pienellä alakulmaan, niin että kolmelta hlöltä jäi se huomaamatta, yksi lukee päätöksiä työkseen. Mutta nyt vaan sitten odottelen sinne saakka. Onneksi kelit ovat kesäiset, niin ei tarvitse maata sohvalla vaan voi köllötellä ulkona puutarhakeinussa. Mikäs sen mukavampaa. 😊

Pirtsakkaa perjantaita kaikille! ❤

Heikon hapen retrotyyli ja eka kuva minusta pyörätuolissa

Minulla on ollut koko tämän viikon heikko happi.Kova uupumus ja lihasheikkous sekä kipuja. Olen pääasiassa lepäillyt sohvalla ja nukkunut. Tänään on hieman parempi olo, niin että jaksoin laittautua pikapikaa todella helppoon retrotyyliin, joka henkii tällä kertaa enemmän 70-lukua ja hippihenkisyyttä enemmän kuin 50-lukua. Minä tosiaan surutta sotken tyylissäni eri vuosikymmenien tyylejä yhteen, ja tämä tyyli oli suosikkini monta vuotta ennen fiftarityylistä innostumista. Tämä mekko on ollut kuusi vuotta yksi lemppari-kesämekoista, ihan helppoutensa ja mukavuutensa ansioista. Ostin tämän -12 Virosta, eikä maksanut kuin muutaman euron, mutta laatu on tosi hyvä, ei ole mennyt yhtään miksikään. 🙂

Kori on parin viikon takainen kirppislöytö. Se saattaa olla lasten, mutta käy paremmin kuin hyvin ”kesäkassiksi ” johon saa kännykän ja avaimet tms. kun lähtee vaikka käymään kaupassa. Se oli niin söde että oli suoranainen pakko ostaa, kun hintakin olivain vaivaiset 4 euroa. 🙂 Pitäisi keksiä siihen joku kiva kangaspussukka, niin ei korin sisältö näkyisi kaikelle kansalle. 🙂

20180524_130823
Maximekko : Amplition Fly
Pikkukori: kirppis
Helmet: Wish
Korvikset: torilta joskus vuosia sitten
Hiuskoriste omatekemäni

20180524_130725
Tämä hiuskoriste jossa on mm Narsissi, kirsikankukka sekä vihreitä omenoita, on yksi suosikeistani omatekemistäni. Minun on ollut pakko myydä osa pois kun eivät vain enää mahtuneet mihinkään. Tämän pidän itselläni, muutaman muun ohella.

20180524_130633
Tein tänään nopean nudemeikin, jota käytän silloin kun en jaksa laittautua fiftarityyliin. Meikkivoide, ripaus irtopuuteria, kulmakarvoihin nopea sutaisu väriä, poskipunaa ja sipaisu korostusvärejä kasvoille sekä luomiin contouring-paletista. Silmiin rajaus ohuella siveltimellä ja tummalla luomivärillä, sipaisu ripsiväriä. Huulille koraillinpunainen kevyt huulipuna ilman rajausta. Hiukset tietty vaan pikaponnarille. 🙂

20180524_130600

Tässä muutamia lähiaikoina tekemiäni hiuskukkisa. Osa näistä on myynnissä FB:n säännöttömällä Pin up-kirppiksellä, osa myyty. Jos haluat esim. juuri mieleisesti kukan, pistä ihmeessä viestiä. 🙂 Olen juuri hankkinut uusia kukkia, mm.punaisia ja valkoisia ruusuja. Lisäksi löytyy liljoja eri väreissä ja vaikka mitä muota kukkalajeja ja värejä.

Kukkien teko on tässäheikommassa kunnossa just eikämelkein sopivaa tekemistä-fyysisesti kevyttä, mutta luovaa. 🙂

20180523_102547

20180523_10221420180523_10244020180523_12293120180523_08553520180523_085804
Olen alkanut nyt tämän huonon kauden aikana käyttämään pyörätuolia reissuilla joilla joutuisi olemaan jalkojen päällä yli vartin. Laitanpa ekaa kertaa ikinä tänne kuvan itsestäni pyörätuolissa sekä polvituki sekä rannetuet päällä. Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa varustukseni yhä useammin. Silti olen sama minä kuin aina ennenkin. Olen minä kipuillut henkisesti sairauden etenemisestä ja pyörätuolin käyttöönotosta, paljonkin. Mutta olen vain päättänyt sopeutua- näillä eväillä mennään, mitä on annettu. Koitan tehdä elämästäni mahdollisimman laadukkaan, vaikka kuntoni huononeekin hitaasti mutta varmasti Onneksi sain lisäksi avustajan! Ajattelen niin, etttä pyörätuoli ja avustaja mahdollistaa minulle aiempaa laadukkaamman elämän, kun pystyn taas liikkumaan enemmän kodin ulkopuolella, ja käymään paikoissa joissa en ole pystynyt käydä pitkään aikaan. Tuossa olemme Ikean parkkipaikalla pari päivää sitten. Vatsamakkaravaroitus!!  😀

abcccccaaaaa

Tuo pyörätuoli on vielä lainavehje, ja tosi kömpelö sekä raskas, enkä jaksa lihasheikkouden vuoksi sitä itse kelata kuin korkeintaan noin 30 m kerrallaan. Mutta minulle on jo tilattu oma, kevyempi. Sitten voin alkaa itseksenikin liikkuessani käyttämään pyörätuolia, ja vähäiset voimani säästyvät, eikä enää kaikki päivät esim. pelkän kauppareissun jälkeen kulu maatessa kivuissa sohvalla. 🙂

Aluksi aristelin kovasti ihmisten tuijotusta, enää en katso ketään kohti. Ihan sama tuijottavatko vai eikö. Minä koitan elää itseäni rakastaen, ja vältän stressaamasta itseäni asioilla jotka ovat ihan turhia, kuten mitä joku tuntematon ihminen ajattelee. 😀

Aurinkoista torstaita kaikille!!

Lempi-kellohameeni ja -hiuskoristeeni

20180521_141638 (1)
Eilen oli heikompi happi, mutta tänään jo vähän parempi, niin että jaksoin laittautua ja ottaa kuvat. En kyllä jaksa tämän lisäksi kuin käydä äkkiä postissa. Monesti laittaudunkin vaan ihan omaksi piristyksekseni, ja lepäilen loppupäivän. Tänään lepäilen puutarhakeinussa iltraan asti, kuten olen tehnyt aina kun on ollut lämmintä.

20180521_141752 (1)
Korkeavyötäröinen kellohame: Belsira, Stuntmanilta
mustavalkoinen polkadot-toppi HM, kirppikseltä
Laukku: Ois, kirppikseltä
Isot helmet kirppikseltä
Punavalkoiset kengät XTI, kirppikseltä
Hiuskoriste itsetehty

Ennen tämän, ja toisen samanlaisen, mustan kellohameen löytymistä Stuntmanilta alehintaan olin etsinyt punaista ja mustaa kellohametta pitkään. Olin tilannut Hell Bunnyn Paula-hameen, mutten tykännyt, materiaali rypistyi helposti ja imi itseensä kissankarvaa hetkessä, vaikka sitä ei olisi ollut edes ollut näkyvissä missään. 😀 Näissä Belsira-hameissa on materiaali joka ei ime karvaa itseensä eikä rypisty käytössä. Vyötärö myöskin menee mukavan korkealle. Minun hameeni ovat M-kokoa, vy on tasan 80 kuten minullakin. Vyötärö ei jousta, mutta onpahan kerrankin alaosa johon en tarvitse vyötä. 🙂

20180521_142023 (1)
Minulla on nyt aika jäätävät vaaleat, osin harmaat juurikasvut, jonka takia näyttää kuin olisin kaljuuntumassa. 😀 En ole, tosin ohuethan hiukseni ovat ja mustinakin päänahka näkyy helposti, pitää aina kammata kieli keskellä suuta että saa hiuksettomat kohdat piiloon. 😀

Tämä hiuskoriste jossa on punaisia omenoita sekä valkoisia kirsikankukkia, on yksi lemppareistani, omatekemistäni hiuskoristeista. Se on minulle juuri sopivan kokoinen, ja sopii useimpiin asuihini, kun tykkään punaisesta ja valkoisesta, kuten hyvin jo tiedätte. 🙂

20180521_141441

Olen nyt itselleni sekä stailattavilleni kokeillut useita erimerkkisiä ja erilaisia eyelinereitä. Mielestäni kaikkein paras on allaolevassa kuvassa oleva Maybellinen Lasting Drama 24 h gel eyeliner. Tosin ostin siihen erillisen rajaussiveltimen joka on paljon pakkauksessa tullutta ohuempi, itse en saa tuolla tarpeeksi ohutta rajausta, varsinkaan rajauksen kärkeä en tuolla saa tarpeeksi kapeaksi. Tosin sen saatan oppia ajan myötä. Mutta esim. Emotioneissa on hyviä, tuota kapeampia siveltimiä.

Tämä tuote on kaikista kokeilemistani kestävin, minulla pitää ehdottomasti olla kestävä, muuten eyeliner tarttuu yläluomiin ja alkaa valua silmänurkista. Ripsivärikin minulla useinmiten on vedenkestävä. Näillä voi nukkua vaikka päikkärit ja lähteä jonnekin korjailematta silmämeikkiä. 🙂

aacccbbbbbbbb
Tein tänään, suht vähistä voimistani johtuen vain nopean meikin, ja näköjään kuvassa oikean silmän sisänurkan olisi voinut viimeistellä paremmin. 😀 DTämä on useinmiten arkimeikkini, eli meikkivoide, kevyesti puuteria ja korostusvärejä kasvoille, nopea kissarajaus, ripsiväri ja punainen huulipuna. Kampaus on mys minulla kaikkein yleisin, harvoin jaksan pitää hiuksia auki, joka vaatisi sitten enemmän panostusta hiusten laittoon. 🙂

Minulla on kuvassa taas vaihteeksi kuulokkeet päässä, usein kotona ollessani joko puun puhelimessa tai kuuntelen musiikkia. 🙂

20180521_141711

Jaahas, jospa lähtisi asioille, että pääsee köllötelemään puutarhakeinuun. 🙂

Hannelen stailauspäivä

IMG_2974 (1).jpg

Tänään oli pitkästä aikaa stailauspäivä, tällä kertaa vuorossa oli Hannele. Vihdoin pääsi ulos kuvaamaan, ihanaa!

IMG_3005
Ilma oli oikein kesäinen onneksi tänäänkin, vaikka helteet loppuivatkin. Kuinka kaunis luonto olikaan! ❤

IMG_3023

Jos sinäkin haluat stailattavaksi, ota ihmeessä yhteyttä! Heinä-elokuulle on vielä aikoja.

Stailaus on minulle EDS:ni vuoksi suht rankkaa, mutta saan ensi viikolla avustajan, lisäksi käytän satulajakkaraa paljon, sekä meikkausessa, hiusten laitossa että kuvauksissa. Sekä taroeen tullen myös ranne-ja polvitukia. Stailaus on kuitenkin minulle henkisesti erittäin voimaannuttavaa, vaikken pystykään tejdä niitä kuin 2-4 per kk. Aion tehdä niitä niin kauan kuin suinkin pystyn,. 😍

Hannele on lähdössä Hyvinkään Check Inniin jossa on taas Rock´n roll night, minunkin olisi tehnyt mieli lähteä, mutta joudun jättämään väliin tällä kertaa, olen sen verran poikki. Taidan mennä saunaan, sitten ehkä vähän telkkua, ja nukkumaan. Olipa kiva päivä!

Aurinkoista lauantai-iltaa kaikille! ❤

Pääkalloneuletakki ja ruutucaprit

20180518_154533

Tänään olikin viileämpi sää kuin 1,5 viikkoon, piti oikein kaivaa neuletakki päälle. 😀 Aiemmin en ole ihan kauheasti käyttänyt mitään missä on pääkalloja, mutta tämä neuletakki oli pakko ostaa, kun fb-kirppiksellä tähän törmäsin. Ja nehän kuitenkin ovat puoliksi kirsikoita! 😀

Neuletakki: Banned
Toppi : Collectif
Ruutucaprit: HM
Ballerinat: Gimme5
Hiuskukka itsetehty

Eilen minulla kävi taas kerran ihan hillitön kirppismunkki! Menin ohimennessäni katsomaan, löytyisikö tyyliini sopivia caprihousuja, odotukset eivät olleet sen suhteen tosin kovin korkealla. Katselin yhdellä myyntipöydällä olevia mustia capreja, mutta ne eivät olleet minulle sopivaa kokoa. Vieressäni oli nainen joka laittoi juuri tavaraa myyntiin. Hän kaivoi kassistaan nämä nyt jalassani olevat caprit, ja sanoi että noista sinä voisit tykätä. Oikein arvattu! Hintakin vaivaiset 4 euroa. 😀

Minulla on kymmeniä mekkoja, mutta ns. Casual-vaatteita tosi vähän. Nyt pitää niitä hankkia. Onneksi olen jo jonkin verran löytänyt kirppiksiltä, sekä myös HM:ltä ja parista muusta kaupasta. Nyt on kaupoissa paljon palloa, raitaa, ruutua, kirsikkaa yms. , jopa ihan Prismoissa.

Nämä punaiset ballerinat ovat lempi-arkikenkäni. Nyöritys on kuminauhaa, joten ne on helppo saada jalkaa. Lisäksi pohja on todella pehmeä, kuin tennareissa. Nämä ovat viimekesäinen kirppislöytö.

Minulla nousi taas talven aikana paino useita kiloja, niin että bmi:ni kävi 26,5:s enimmillään. Olen tässä parisen viikkoa keventänyt, 4 kiloa olen saanut pois, ja painoni on taas juuri ja juuri normaalipainon puolella, bmi 24,8. Koitan saada sen 23,5- 24 tienoille, niin taas mahtuisi paremmin vaatteet päälle. Alkukeväästä minulle mahtui vain parit housut, loput olivat pieniä. 😀

Minä en voi harrastaa pahemmin liikuntaa, kuin hidasta kävelyä, ettei mene voimat eikä eri puolilla kehoani olevat nivelrikot ala oireilla. Mutta Nestemin-tabletit ovat auttaneet htvin, tietty olen juonut paljon vettä, kun ne poistavat nestettä ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Suosittelrn niitä lämpimästi, jos joku haluaa saada muutaman kilon pois! Niissä on koivunlehti-ja nokkosuutetta, sekä kaliumia ja magnesiumia. Itse olen aina suosinut luontaistuotteita.

20180518_154616
Tämä hiuskukka on yksi suosikeistani, omatekemistäni kukista. Tilasin juuri lisää noita kirsikoita, niitä on pakko saada lisää, ja erilaisiin viritelmiin myös. 🙂

20180518_154748

Huomenna minulle tulee stailattava pitkästä aikaa, kiva! Nyt minulla on säiden lämpenemisen myötä onneksi voimat vähän lisääntyneet, niin käy joka vuosi kun sää lämpenee. Kevät on jo pitkään ollut terveyteni kannalta kaikkein huonointa aikaa. Onneksi se on nyt ohi!

Ihanaa viikonloppua! ❤

Lintumekko keltaisin asustein

Minulla on nyt tänä kesänä lähestulkoon pelkkiä lempimekkoja, koska nyt olen jo selvillä siitä minkä malliset ja kuosiset mekot ovat sydäntäni lähinnä. Mutta tämäkin on yksi lemppareistani. Viime kesänä vielä kokeilin eri tyylejä. Se oli kivaa, mutta nyt minulle on jo selvinnyt että pidän eniten värikkäistä mekoista, ja enemmän klassisesta tyylistä kuin kovin rokista. Tietty esim. eläinkuoseilla saa rockhenkisyyttä klassisiinkin asuihin. Lisäksi viihdy paremmin kello-kuin kynämekossa.

Koko asu taas tuttuun tapaan kirppiksiltä, ja hiuskukka on itsetehty.

IMG_2846
Sen lisäksi, että olen löytänyt oman tyylini, olen löytänyt myös minulla parhaiten sopivat värit. Musta ja punainen, joita kyllä käytän vieläkin, eivät kuulu niihin, vaan minulle sopii parhaiten lämpimät värit. Olen myös oppinut leikittelemään erivärisillä asusteilla. Siihen asti en tosin ole vielä päässyt, että asusteet olisivat keskenään eri väriä. Mutta suunnitelmissa on kyllä sekin! 😀

IMG_2845
Olen myös tänä kesänä rohkaistunut olemaan ilman sukkiksia. Minä olen pitkään hävennyt jalkojani jotka ovat ihan täynnä suonikohjuja sekä katkeilleita verisuonia sekä mustelmia. (Syynä tietty EDS) Jos jotain häiritsee, voi katsoa muualle, minulla on lämpiminä kesäpäivinä kuuma sukkiksissa. 😀 Tämä on yksinkertaista kun sen kirjoittaa, muttei ole ollut minulle kovin yksinkertaista, kun juuri tässä opettelen tervetä itsetuntoa, kauneusvirheistä huolimatta, ja rakastamaan itseäni sellaisena kuin olen.

IMG_2829

Olen nyt alkanut tekemään hiuskukkia tilauksesta. Ota rohkeasti yhteyttä jos haluat juuri tietynlaisen hiuskukan!! Itse olen jo kauan haaveillut tällaisesta isosta ja värikkäästä hiuskukasta, siispä tein sellaisen itselleni. 🙂 Jos minulla ei ole juuri sellaisia kukkia kuin tilaaja haluaa, hankin niitä. Tosin en mielellään kovin lyhyellä varoitusajalla huomioon ottaen etten välttämättä ole joka päivä siinä kunnossa että jaksaisin lähteä kaupoille.

Joskus nuorempana haaveilin työskentelystä kukkakaupassa, juurikin kukka-asetelmien teon takia. Mutta sitten minulle tuli sellainen jännä piirre, että minun  käy sääliksi leikkokukkia. 😀 Otan mieluiten lahjaksikin ruukkukukkia, etteivät ne kuole. ❤ Näillä tekokukilla on onneksi aika pitkä elämä, ja meidän kissatkin jättää ne rauhaan. 😀

IMG_2830
Kävin lopulta eilen hakemassa antibiootit keuhkoputkentulehdukseeni. Se alkoi flunssana mutta minulle käy aina näin, että bronkiitiksi muuttuu. 😦 Lämpöäkin on edelleen, on ollut yli kolme viikkoa. Ehkä kohta tulee parempi olo kun antibiootit alkavat vaikuttaa. Lisäksi eräs lähipiirissä tapahtunut erittäin ikävä juttu on pyörinyt mielessä ja aiheuttanut alakuloa. Muuten huomaan kyllä kesän tulon piristäneen mieltä.

En muista olenko kertonut, että saan henkilökohtaisen avustajan. Olen jo löytänyt sopivan, ensi viikolla teemme työsopimuksen. Sain 40 tuntia kuussa, joka on näin aluksi ihan sopiva määrä. Väsyn helposti, ja voimani menevät aika totaalisesti esim.kauppareissusta, niin että kotona kaadun sänkyyn, nukun tunteja ja makaan loppupäivän sohvalla kivuissa. Saan ylihuomenna oman pyörätuolin, sitten alan käyttää sitä pidemmillä kauppa-ja muilla reissuilla, kun minulla on avustaja. Sitten en enää väsähdä niin helposti eikä koko loppupäivä mene enää hukkaan pelkän kauppareissun takia.

Vaikka taannoinen Ikeareissu olikin pieni shokki, kun huomasin todella monien ihmisten tuijottavan minua ihan oikeasti suu auki ja osa suorastaan tyrmistyneenä, en aio välittää siitä. Jos jotain hämmästyttää laittautunut fiftari pyörätuolissa, se on hänen asiansa. Minusta on huonotapaista tuijottaa muita, varsinkin pyörätuolissa istuvia. Itse en koskaan tuijota liikuntarajoitteisia/vammaisia ja kohtelen heitä kuin muitakin. Samaa toivon myös itselleni. Ja aion tehdä sen myöskin selväksi, omaan ystävälliseen tapaani…tai ainakin mieluiten niin. 🙂

Kesäistä tiistaita kaikille! ❤

Äitienpäivän viettoa flamingomekossa

20180513_143421
Onpa ollut ihana äitienpäivä! ❤ Teemu teki minulle aamupalaa, sitten joimme aamukahvit terassilla, ja olimme aamupäivän pihalla ihanassa lämmössä. Sen jälkeen menimme Hyvinkään keskustaan Ravintola Turkinpippuriin syömään. Jälkkäriksi nautimme kesän ensimmäiset irtojätskit.

Mekko: Hearts & Roses, vaihdettu FB:n Pin up-, vintage- ja rockabillyhenkisten vaatteiden vaihtajaiset- ryhmässä.  Jos tykkää ko.tyylisistä vaateista, kannattaa ihmeessä liittyä ko.ryhmään!

Ballerinat aitoa nahkaa, kirppikseltä muutamalla eurolla & laukku 5 e.

Hiuskukka itsetehty.

Vilin asu ei ollut tänään kovin rock, kun en ole vielä löytänyt hänelle siistejä lyhythihaisia paitoja jotka eivät olisi ns. tavallisia kauluspaitoja, mutta eivät teepaitojakaan vaan hitusen siistimpiä. Tosin en tiedä onko sellaisia olemassakaan. 😀 Vilin Converset ovat kirppislöytö.

Olen huomannut, että nyt, toisena kesänäni tässä nykyisessä tyylissäni, en enää jaksakaan pelkästään kaikkien simppelimpiä värejä ja kuvioita, mieluummin leikittelen väreillä. Olen hankkinut mekkoja vähän viimekesää monipuolisemmilla kuoseilla, ja muunkin värisiä asusteita kuin mustia ja punaisia. Vielä kun osaisi yhdistellä värejä ennakkoluulottomammin. Uskon että sen opettelen vielä tänä kesänä.

20180513_151014
Näytän kuvassa vähän erilaiselta kuin yleensä- ensinnäkin minulla on aivan megalomaaniset silmäpussit, ne tulevat aina kun olen vähän tavalllisita heikommassa hapessa. Kuntoni näkee aina silmistä. Lisäksi tein tänään tavallista kevyemmän meikin, jollaista olen käyttänyt suurimman osan elämästäni. En tehnyt kissarajauksia, laitoin vaan ohuella siveltimellä ruskeaa luomiväriä pehmeäksi rajaukseksi, enkä laittanut luomiväriä, vain korostuspaletin värejä. 28 asteen helteellä kevyt meikki tuntui oikealta vaihtoehdolta. 😀

Kun söimme terassilla, tuntui kuin olisimme jossain etelän lomakohteessa.

Jätin kuumuuden vuoksi myöskin tyllin kotiin. Kokeilin tylliä kyllä, mutta kun menin ulos, se hiosti ihan liikaa.

20180513_151054

Vili söi lemppariaan, pizzaa jossa oli pepperonimakkaraa ja juustoa. Me otimme jotkut ruukut jotain ihanaa muhennosta jossa oli vihanneksia ja mausteinen kastike. Lisukkeet hieman ihmetyttivät, sillä niitä ei kysytty, vaan tuotiin ruukkujen lisäksi lautaset, jossa oli sekä lohkoperunoita että riisiä, ja PALJON. No, jäi syömättä osa, mutta toisaalta oli ihan kivakin että oli molempia. 🙂

20180513_145156

Nyt on väsynyt mutta onnellinen olo, tänään oli kerrassaan ihana päivä ihanan pienen perheeni kanssa. ❤

Serkusten yhteissynttärit ja Collectifin Daisy-mekko

IMG_2775
Tänään vietimme pienellä sukulaisporukalla Vilin 9-vuotissynttäreitä sekä siskoni tyttären Eevakaisan 8-vuotissynttäreitä. Vili on syntynyt 7.5 ja Eevakaisa 14.5, siinä on sellainen jännä yhteensatuma, että meillä siskon kanssa oli aikanaan peräkkäisinä vuosina sama laskettu päivä, 6.5. Minulla myöhästyi siitä päivän, siskolla viikon.

Vili pukeutuu arkena hyvin käytännöllisesti kuten tokaluokkalaiset kai useinmiten vielä pukeutuvat, ulkoiluvaatteisiin. Itse en ole koskaan perustanut poikien ns. juhlavaatteista, vaan pukenut Vilin tyylillä josta itse pidän enemmän, ja nykyään Vilillä on ihan sama maku omien vaatteidensa suhteen, kuin minullakin. 🙂 Vilin vaatteet ovat kaikki joko HM:ltä tai kirppiksiltä. Joskus kun Vili oli pienempi, ostin kalliimpia, mutten enää, kun ne jäävät pieniksi nopeasti, tai menevät rikki, varsinkin housujen polvet. 😀

Vilin hiukset ovat todella paksut ja luonnonkiharat. Välillä tulee annettua niiden kasvaa kun ne ovat niin ihanat, mutta viimeistään kesäkuussa leikkaan hänelle kesätukan. 🙂

IMG_2779 (1).jpg
Mekko – Collectif Vintage Daisy Painted Gingham Swing Dress, fb-kirppikseltä
Kengät- Dolly Do , kirppikseltä
Valkoinen sifonkibolero kirppikseltä
Siniset helmet & korvikset kirppikseltä
Sininen hiuskukka itsetehty

Minulla oli viime kesänä Collecfin Dolores-kynämekko samaa sinivalkoista ruutukuosia, mutta lupvuin siitä, olen huomannut olevani enemmän kellomekko-kuin kynämekkoihminen. Kynämekkoja käytän enää aika harvoin. Tämä(kin) on yksi tulevan, tai pitäisikö sanoa juuri alkaneen kesän suosikeistani, en voinut uskoa hyvää tuuriani, kun ehdin varata sen ensimmäisenä fb-kirppikseltä!! Niissä saa olla todella nopea jos meinaa jotain kivaa ehtiä itselleen saada. 🙂

IMG_2786
Laitoin molempien numerokynttilät kakkuun samaan aikaan ja ajatuksissani sytytin molemmat, mutta Eevakaisa onnistui taitavasti puhaltamaan vain oman kynttilänsä. 🙂

IMG_2788
Vilillä sammui kynttilä ennen kameran ehtimistä mukaan, niin kova oli puhallus. 😀

IMG_2800
Vili lukee korttia, lahjapussi vieressä…

IMG_2802
Ja pussihan täytyy tietty laittaa päähän, mikäs sen mukavampaa!!

IMG_2803
Ja serkku myös!! (Tai en oikeastaan huomannut kumpi tuon keksi ensin :D)

IMG_2806
Vili on luokkansa pisin, ja taitaahan tuo aika iso poika jo olla, 144 cm. Eipä mene aikaakaan, kun on minua pidempi! 🙂

Nyt on mahat täynnä kakkua ja kotimatkalla noudettua kiinalaista, nyt saunaan, sitten seuraamaan Saaran menestystä Euroviisuissa!!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille! ❤