Hurja kokemus sekä leiskuvaa oranssia

IMG_3606

Olimme tänään kyläilemässä aivan ihanalla vanhalla maatilalla, ja kun sääkin oli aivan ihana, pakkohan meidän oli räpsiä kuvia! 🙂

Mekko: Hearts & Roses
Kengät: Vagabond
Korut kirppikseltä
Hiuskukka omatekemä

acacaccacaca.jpg

Tässä minun hiuskukkieni fb-ryhmä, tervetuloa!

https://www.facebook.com/groups/320630945140177/

Olen halunnut tätä mekkoa kaksi vuotta, mutten ole raaskinut ostaa sitä uutena, enkä ole nähnyt sitä missään alessa. Nyt löysin sen vihdoin, fb-kirppikseltä! Uusi (käytetty) mekko tuo nyt minulle iloa jopa enemmän kuin tavallisesti, sillä tässä on nyt tapahtunut muutamia aika rankkoja asioita. Ensin ystäväni mies kuoli yllättäin, sitten kuntoni romahti. Eikä se vielä riittänyt, sillä toinen ystäväni sai tietää sairastavansa syöpää. ja kaiken huipuksi sain anafylaksian ampiaisen pistosta viime keskiviikkona. 😦

Olin sairaalassa kuusi tuntia. Tämä oli eka anafylaksiani. Tämä oli neljäs kerta kun minua pisti ampiainen. Ensimmäisellä kerralla tuli vain ihsn pientä kipua ja turvotusta, olin noin 13-vuotias. Toisella kerralla samat oireet, ei sen ihmeempiä, olin noin 36 v. Kolmas kerta oli viime kesänä mökillä. Silloin oli jo selkeitä oireita yliherkkyydestä- pistoskohta oli tosi kipeä, punainen ja kuumottava ja koko käsi turposi. Lisäksi kurkkua vähän kuristi. Olin useita kertoja yhteydessä päivystykseen, mutta oireet eivät pahentuneet vaan menivät aika pian ohi, niin ei tarvinnut tilata ambulanssia. Keskiviikkona tuli sitten kaikki anafylaksian oireet heti piston jälkeen. Tajusin mistä on kyse, ja olin sairaalassa 15 minuutin päästä pistosta. Minulla oli nokkosrokkoa ihollani pitkin poikin, huuleni jieleni turposivat, verenpaineeni laski kuin lehmän häntä sekä henkeäni ahdisti. Olin 6 h tarkkailussa jossa verenpainettani, pulssiani yms. seurattiin, ja sain kortisonia suoneen. Sain Epipen-reseptin, ja nyt Epipen kulkeekin aina mukanani. Huh, kyllä säikäytti, onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin, eikä pistoskohtaa enää sairaalareissun jälkeen edes erottanut.

Minä pystyn taas juoksemaan. En ole pystynyt vuosiin, lihasheikkouden ja eri puolilla kehoani olevien nivelrikkojen vuoksi. Mutta nyt juoksemiseen ei tarvita mitään muuta kuin lähistöllä pörräävä ampiainen, niin pingon kuin Virenin Lasse aikoinaan. Pitäisi varmaan hommata lenkkarit. 😀

IMG_3616IMG_3621

Enää en syylistä itseäni siitä etten enää kykene kaikkeen mihin pitäisi kyetä, ihanan avustajani kanssa kaikki velvollisuudet sekä myös harrastukset sujuvat kuin tanssi. Olen hänestä niin onnellinen! ❤

Poikani lähti eilen isälleen. Nyt on outoa kun hän ei olekaan täällä, monta kertaa olen meinannut huutaa hänelle toiseen huoneeseen jotain, tyyliin ”mennäänkö ulos kohta” tai ” Onko sulla nälkä?” sitten olen muistanut. Hän oli meillä viisi viikkoa. Nyt on vähän tyhjä olo, mutta ei mene kovin kauaa kun taas näen hänet. ❤

IMG_3642

Meinasin ensin, että muokkaan ihan pikkupikkuriikkisen kuvia, niin ettei jalkojeni läpikuultava EDS-ihoni sekä suonikohjuni näy. Sitten ajattelin, että miksi ihmeessä pitäisi muokata kuvia! Suonikohjuni ovat osa minua. Minä olen tällainen, ja that´s it. Sillä sitten mennään. Muutkin joilla on suonikohjuja-hame vaan päälle ja menoksi, rohkeasti! ❤

IMG_3594

Ihanaa kesälauantaita kaikille! ❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s