Uusi terassi ja kotiutuminen sairaalasta

Sillä aikaa kun olin sairaalassa toipumassa ampiaisen piston aiheuttamasta anafylaksiasta, Teemu oli laittanut terassin käyttökuntoon. Sisäkattoon tulee vielä laudoitus, terassin taustalla oleva seinä maalataan samalla vaalemman sinisellä kuin talon muutkin seinät, ja koko terassiin tulee lasitus. Koko lasitus tulee vasta ensi kesänä syystä budjettivaje, tänä loppukesästä tulee terassiin päätyyn lasitus suojaamaan terassia enimmiltä talven tuulilta ja tuiskuilta. Muualle tulee muovit talven ajaksi. Ensi kesänä kun saadaan koko terassiin lasitus, sinne tulee kissoille oma alue sekä runsaasti viherkasveja.

20180804_071805

Terassin sisustus on toteutettu samaan tyyliin kuin talommekin sisustus, eli retrohenkisesti kierrätystavaroin. Vaikka pidän 50-luvustakin, rakastan myös 60-70-lukuvivahteista tyyliä, ja toteutan sitä paljon myös pukeutumisessani. Ja vähän tietty myös kasarihenkeä muistuttamassa nuoruudestani.😁

20180804_072512

Tässä on minun oma ”EDS-nurkkaukseni”, seeprakuviohan on tunnus harvinaissairauksille, mutta me ”eddyt” olemme aika pitkälti omineet seepran tunnuseläimeksemme. 🙂

20180804_07152520180804_071604

Teemu kävi eilen ostamassa terassille hyttyspaviljongin eli ötökkäsuojan, jotta minä saan olla siellä rauhassa ampiaisilta. Hyttyspaviljonki on Hongkongista, ei samannimisestä kaupungista vaan kaupasta. 🙂 Se on kooltaan 3 x 3 m, ja nyt puoleen hintaan, 20 euroa, ovh. 40 euroa. Kaikki ötökkäallergiset ja -kammoiset, suosittelen lämpimästi! Molemmissa sivuissa on vetoketjut ja verkko on todella tiheä, siitä ei tule läpi ötökän ötökkää.

20180804_071650

Oli todella ihanaa tulla eilen illalla sairaalasta kotiin ja päästä loikoilemaan puutarhakeinuun, terassin ampiaisvapaalle alueelle!

Nuorempana kuvittelin että rakkaus ilmenee pääasiassa lemmenlurituksina, mutta iän karttuessa olen tajunnut, että kyllä masilmaan sanoja mahtuu mutta teot ovat tärkeämpiä. Ja tämä ampiaivapaa alue jos mikä on sitä aito ja oikeaa rakkautta! 😍 Olen nyt taas hykerryttävän onnellinen, vaikka vasemmassa pakarassa olevaa ampiaisen pistoskohtaa vielä pikkiriikkisen kivistääkin, ja myös vähän vielä kammottaa eka minulle tilattu ambulanssikyyti sekä se miten lähellä kuolemaa kävin taas, vasta kuukauden päästä edellisestä kerrasta! Sain lähetteen Iho-ja allergiasairaalaan siedätyshoitoon, josta olen kuullut paljon hyvää. Eli voi olla rttä voelä joskus pääsen ampiaisallergiasta eroon!

Sairaalassa Teemu sai kehuja esimerkillisen ripeästä toiminnasta, kun ampiainen pisti minua torstai-iltana uimarannalla. Kun kerroin istuneeni ampiaisen päälle ja sen pistäneen minua, mies otti salamannopeasti laukustani adrenaliinipiikin ja pisti sen jo ensikertalaisena täysin oikeaoppisesti reiteeni. Sen jälkeen hän soitti ambulanssin ja ohjasi sen perille sekä saattoi minut ambulanssiin, jonne meni n märissä uikkareissa. Sitten hän ajoi kotiin ja toi minulle sairaalaan toilettilaukun välineineen sekä puhtaat vaihtovaatteet.

Sairaalassa sain tällä kertaa erittäin hyvää ja ystävällistä kohtelua sekä hoitajien että lääkäreiden osalta. Kun olin päivystyksessä kuukausi sitten, hoitajat ja lääkärit puhuivat akuuttihuoneessa kovaäänisesti ja pilkaölisesti potilaista sekä naureskelivat heille. Yksi mieshoitaja aukoi tosi asiattomasti päätään itsemurhaa yrittäneelle teinille. Lisäksi vielä nuori mieslääkäri epäili suorin sanoin EDS-diagnoosiani, vain koska sairauteni oli hänelle tuntematon. Kysyi mm.että  ”kuka sen muka sulla on diagnosoinut? ” No ihan HUS:n  Perinnöllisten saurauksien poliklinikan ylilääkäri. 😬 Nuoret naishoitajat myös kikattelivat ja puhuivat kovaan ääneen miesasioistaan. Ei kiva!  Mutta onneksi eilen ja toissapäivänä oli oikein hyvä porukka töissä koko sairaalassa oloni ajan.

Yksi mikä aiheutti minussa suurta ihmetystä, oli sairaalaruuan huimasti vuosien varrella heikentynyt taso. Kun olin viimeksi vuonna -10-11 töissä teho-osastolla jossa oli potilasruokailu, ruoka oli vielä todella paljon laadukkaampaa ja maistuvampaa! Joka aterialla oli myös tarjolla tuoreita vihanneksia, toisin kuin nyt.

Tässä eilinen päivällinen, kasvissosekeitto ja raparperipuuro. Keitto sisälsi vain pelkkää perunaa ja porkkanaa ja oli maustettu ihan järkyttävällä määrällä suolaa. Lisäksi se oli tehty veteen, ilman pientäkään lorausta maitoa tai kermaa makua pehmentämässä. Raparperipuuro oli kivikovaa, paakkuista ja siinä oli liikaa sokeria. Vaikka minulla oli sudennälkä, en pystynyt syömäänkuin ruisleivän ja muutaman lusikallisen keittoa sekä jälkkäriä, sekä juomaan maidon. Lounaan jätin eilen väliin kokonaan, ja kävin ystäväni kanssa sairaalan kanttiinissa paremmilla sapuskoilla.

20180803_165636

Tänään Teemu hakee Vilin meille, sitten kokeilemme tehdä leipäkkivellä kaasugrillissä pizzaa, jollaosta slimme Marikin ja Esan mökillä, Esan valmistamana. Toivottavasti onnistumme yhtä hyvin!

Jos vain olen kunnossa, lähdemme koko perhe huomenna ystäväni Emmin kanssa Emmin Plymouth Furylla Forssan Pick-Nickiin. Siellä nähdään, tulkaa moikkaamaan! Tässä ihana Emmi ja hänen autonsa. 😍

FB_IMG_1533360568690FB_IMG_1533360625280

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s