Maailma on kaunis

Olen nyt tällä viikolla uusinut mekkovalikoimaani myymällä mekkoja ja hankkimalla fb-kirppiksiltä ja alen loppurysäyksistä uusia. Ei tule kalliiksi.

Sen lisäksi olen kuunnellut äänikirjoja ja tehnyt hiuskukkia. Nyt olen innostunut tekemään kukkia loppukesän sekä syksyn kypsissä, lämpimissä sävyissä. Olen käyttänyt niihin myös pieniä tekohedelmiä sekä -marjoja, -sieniä ja -vihanneksia. Keksin että niitä voi tehdä terassillamme olevassa hyttyspaviljongissa. Virran liimapistooliin olen saanut pitkän  jatkojohdon avulla. Mikäs sen leppoisampaa kun nauttia loppukesästä ulkona mieluisan puuhan parissa, ampiaisilta ja muilta pistäviltä ja purevilta öttiäisiltä suojassa!

Edessä on lapsiviikonloppu kivan yhteisen tekemisen merkeissä.  Uimarannalle en aio ampiaisten takia enää tänä loppukesänä uskaltautua, mutta menemme uimahalliin. Lisäksi kokkailemme, saunomme, ja oleilemme ulkona mikäli sää niin sallii-minä tosin aika pitkälti hyttyspaviljongissa.

Sunnuntaina olisi Helsingissä Kansallismuseolla vintagetapahtuma jonne suunnistamme ellei sada, ainakaan kovin paljon.

https://www.facebook.com/events/1036053513228175/?ti=cl

Olen minä tässä lähiaikoina kerinnyt pohdiskellakin. Olen ajatellut miten onnellinen olen kun selvisin anafylaksioista. Elämä on lahja, ja aion elää -edelleen-nauttien jokaisesta päivästä, huolimatta rajoitteistani. Sen sijaan että miettisin mitä minulla ei ole, mietin kiitollisena kaikkea sitä hyvää mitä minulla on elämässäni- perheeni ja muut lähisukulaiset, ystäväni, harrastukseni- pin up, musiikki, kirjoittaminen, hiuskukat, äänikirjat ja uiminen. Sekä tietenkin ihanat kissamme. ❤

Lähipiirissäni on ollut sekä iloa että surua. Iloa ystäväni hyvin menneen syöpäleikkauksen vuoksi, sekä surua toisen ystäväni suuren menetyksen vuoksi.

Elämä on tässä ja nyt, joskus se yllättää ikävästi, joskus iloisesti. Koitan yhä enemmän opetella nauttimaan niistä elämän pienistä ja suurista ilon ja onnen hetkistä, ilman pelkoa niistä elämän ikävimmistä hetkistä.

Olen silti iloinen, että minulle on lahjoitettu erityisherkkyyden muodossa  kyky tuntea syvästi. Jokapäiväisessä elämässä siitä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Kaiken kauniin näkeminen ympärillään on mitä suurin lahja. Siitä koitan opetella yhä enemmän nauttimaan.

Pari pientä pettymystäkin on lähiaikoihin mahtunut- se ei ole pelkästään positiivista, että haluaa nähdä kaikissa ihmisissä pääasiassa hyvää. En silti menetä uskoani hyvään- lasken pääni ja tunnen lannistuvani vain hetkeksi, sitten taas löydän elämäniloni ja sen kaiken hyvän jota tämä maailma kaikesta huolimatta myös pitää sisällään.

Nuorempana katselin maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi. Enää en tee niin. En kuitenkaan suostu kyynistymään, vaikka näen ympärilläni myös negatiivisia asioita. Varsinkin erään ihmisen joka taistelee päästäkseen jatkamaan elämäänsä painajaismaisen ihmissuhteen jälkeen. Itsekin olen tehnyt niin-ja onnistunut. Hänkin lopulta onnistuu.

” Maailma on kaunis ja hyvä elää sille

jolla on aikaa ja tilaa unelmille

Ja mielen vapaus

Ja mielen vapaus. ”

-Vexi Salmi

Leppoisaa viikonloppua kaikille!