Sinun painosi ei kuulu kenellekään!

Kuten moni lukijani tietää, olen koko blogini olemassaolon ajan jojoillut painoni kanssa. Painoni on heitellyt enimmillään 15 kiloa vuoden aikana- nousee talveksi ja laskee kesäksi. Se johtuu minulla ihan siitä että voin talvisin paljon huonommin kuin kesäisin, sekä liikun vähemmän. Viime syksynä sain lisäksi lääkkeen jolla on taipumus lihottaa, ja siihen päälle vielä lopetin tupakoinnin- ne yhdistettynä saivat aikaan kaikkiaan 12 kilon lihomisen.

Kukaan ei voi tietää miksi joku on ylipainoinen, oli sitten 10, 20, 30 tai 40 kiloa. Syy ei ole aina ihmisessä itsessään. Monet lääkkeet lihottavat vaikka eläisi kuinka terveellisesti. Kilpirauhassairaudet lihottavat. Myös tuki-ja liikuntaelinsairaudet voivat lihottaa, esim. kulumat ja nivelrikot, kun ei pysty harrastamaan tarpeeksi liikuntaa. Ja myös masennus voi lihottaa-kun ei huvita mikään. Tai sitten jollain saattaa olla niin voimakas sokerikoukku ettei ole voimia päästä siitä eroon. Itselläni on kilppariongelmia lukuunottamatta kaikki em. syyt lihomiseeni.

Olen sitä mieltä, että jokainen saa olla sen painoinen kuin on. Viis ulkonäköpaineista. Vaikka lihomisesta olisi terveyshaittoja, sitten on, ne eivät kuulu kenellekään. Varmasti jokainentietöä sen itse ilman että häntä täytyy siitä valistaa.

Minusta on erittäin tietämätöntä ja pinnallista arvioida ihmisiä painon mukaan, oli sitä sitten liikaa tai liian vähän. Isellänihän on ollut myös syömishäiriö jolloin olin pahasti alipainoinen. Itselleni muiden painolla ei ole mitään väliä. Paino kuitenkin näkyy ulospäin, ja jotkut pitävät oikeutenaan moralisoida siitä niitä jotka eivät ole ihmisen itsensä luomien kauneuskäsityksen mukaisia. Silti näillä arvostelijoilla saattaa olla itsellään ulospäin näkymätöntä problematiikkaa, kuten esimerkiksi  itse oletettu kaikkitietävyys , ymmärtämättömyys tai ihan vaan silkka kettumaisuus. Pidän yli-tai alipainoa itse pienempänä pahana kuin kettumaisutta.

Olen tehnyt jo jokin aika sitten päätöksen, että lakkaan nyt lopultakin stressaamasta painostani, ja annan sen elää vointini mukaan, kuten se on tehnyt viimeiset viisi vuotta. Se ei aina ole ollut entisenä anorektikkona helppoa. Pidän kotonani kolmea eri kokoa vaatteita, ja käytän niitä jotka kulloinkin sopivat.  Kun katson peiliin, näen oman, aidon itseni, enkä pelkkiä kilojani. Sillä kilot eivät määrittele minua, vaan sieluni. Kuten kaikkia muitakin.

Ole itsellesi armollinen ja rakasta itseäsi sellaisena kuin olet. Jos painosi häiritsee jotain toista, jätä se omaan arvoonsa, sillä jokainen hoitakoot omat asiansa, kukaan ei ole täydellinen, ei edes se normaalipainoinen huomauttelija.

Olen 167 cm pitkä, ja tällä hetkellä painan 80,5 kiloa. Ylipainoa on siis ainakin 10 kiloa. Mutta siinäpähän on. Olen ollut ison osan aikuiselämästäni laiha, nyt siis nautin kurveistani, ja siitä että minulla on toimiva lääkitys sekä olen lopettanut tupakoinnin, vaikka ne ovatkin pyöristäneet minua. Olen myös nyt hankkinut pääosin kirppiksiltä ja alennusmyynneistä XL-kokoisen vaatevaraston, joka osaltaan on vähentänyt painoketutustani, kun ei enää vaatteet kiristä.

Sinun painosi ei kuulu kenellekään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s